. . . sanoi viehkeä Forsworn-soturi, juuri ennen kuin jouduin lopettamaan hänet jouskarillani. Kuinka oikeassa hän olikaan. Harmillista, että vihollisten kanssa on mahdotonta käydä dialogia, eritoten silloin, kun ei oikeasti haluaisi tappaa... Ok, ok, se on Skyrim. Olen tasolla 35 ja pelaamista on varmasti vielä moneksi hämäräksi yöksi. Seikkailu ei edes taida konkreettisesti loppua koskaan. Real rad, mon! I'm loving it.
Ajatuksenani oli kirjoitella tappaakseni aikaa odotellessani nukkumatin vierailua. Kello tikittää taas kohti vanhaa tuttua aamuneljää, jolloin yleensä koetan potkiskella perseeni unten maille. Aika onneton unirytmi, mutta eipä minulla ole hirveästi ohjelmaa päivisin.
Sakun Tumma on ihan mukiinmenevä peruslager hintaisekseen. Tässäkin on vähän sellaista kirpeyttä, mistä en pidä. Antaisin 26/50 bubupistettä tälle. Loppuun muistutus: älä osta uudestaan.
Joulukuu kiitää eteenpäin mieletöntä vauhtia. Enää 9 yötä aattoon. Lunta on ollut maassa pieniä määriä, mutta nyt meneillään on lämpimämmät etelätuulet jotka sateiden avustuksella sulattavat nuo jäljellä olevat lumennokareet... meneepä runolliseksi!!
Menen nukkumaan. 5 minuutin parannus entiseen rytmiin; tästä se lähtenee!
Thursday, 15 December 2011
Friday, 2 December 2011
When I drew Grimsever...
Päässä tuntuu välillä pientä kivistystä. Se taitaa olla verenpaineen heittelyä erään mystisen lääkkeen vaikutuksesta. Tosin kellokin on jo niin paljon, notta pakkaan sekoittuu myös aimo annos väsymystä.
Pelailin Skyrimia niin kuin teen lähes joka ehtoo. Koluamista pelissä on riittämiin ja yhdessä hitaan pelityylini vuoksi kaikki tuntuu todella kestävän, mutta hyvä jäätelöhän kuuluu syödä hitaasti ja nautiskellen. Olen tasolla 27. Redguardini Whiskee taitaa parhaiten hiipimisen ja jousenkäytön, tuhotaiat ja raskaan haarniskan käytön. Hieman Jack-of-all-Trades meininkiä siis, mutta täsmälleen sellainen hahmo mitä haluan pelata. Mantuja köyritään yhdessä Mjollin kanssa. Että sellaista pientä kuuluu Skyrimin valtakuntaan.
Viime vkl:n olin kotosalla lomittamassa, ja kärsin armottomista univaikeuksista. Mitä lie tunnistamatonta stressiä, vai minkä löpön puutteesta olikaan kyse, mutta sain viikonlopun aikana nukuttua kaiketi 4-6 tuntia. Moni yö meni vaan sängyssä kattoa tuijottaen, että hihhuli hei vaan! Talossa oli sitten jostain syystä niin kylmää -tai vetoa-, että kehitin siinä nukkuessa itselleni flunssan. Kuume meni onneksi nopeasti ohi, mutta kaiken kaikkiaan olo oli koko viikonlopun aika helvetin kamala. Ehkä raskain lomitussessio koskaan, tai sitten minusta on tässä välissä tullut nösseli.
Suunnittelen, pyörittelen ja mietin tässä jo ensi vuoden ulkomaan reissuja, tai muuttamista kokonaan johonkin ulkomaille. Pitkästä aikaa moinen ajatus kiehtoo tosissaan. Ehkä kannattaisi tehdä jotain asian eteen, ennen kuin on liian myöhäistä. Voipi olla, ettei vanhempana enää viitsi, taikka ei kiinnosta. Noh, vaihtoehtoja lienee, eli ei tarvitse kuin vetäistä vaakakuppi pöydälle ja alkaa punnitsemaan plussia ja miinuksia!
Eix niin?
Luin vanhoja blogikirjoituksiani, jotka muuten aiheuttavat myötähäpyä. xxx
Pelailin Skyrimia niin kuin teen lähes joka ehtoo. Koluamista pelissä on riittämiin ja yhdessä hitaan pelityylini vuoksi kaikki tuntuu todella kestävän, mutta hyvä jäätelöhän kuuluu syödä hitaasti ja nautiskellen. Olen tasolla 27. Redguardini Whiskee taitaa parhaiten hiipimisen ja jousenkäytön, tuhotaiat ja raskaan haarniskan käytön. Hieman Jack-of-all-Trades meininkiä siis, mutta täsmälleen sellainen hahmo mitä haluan pelata. Mantuja köyritään yhdessä Mjollin kanssa. Että sellaista pientä kuuluu Skyrimin valtakuntaan.
Viime vkl:n olin kotosalla lomittamassa, ja kärsin armottomista univaikeuksista. Mitä lie tunnistamatonta stressiä, vai minkä löpön puutteesta olikaan kyse, mutta sain viikonlopun aikana nukuttua kaiketi 4-6 tuntia. Moni yö meni vaan sängyssä kattoa tuijottaen, että hihhuli hei vaan! Talossa oli sitten jostain syystä niin kylmää -tai vetoa-, että kehitin siinä nukkuessa itselleni flunssan. Kuume meni onneksi nopeasti ohi, mutta kaiken kaikkiaan olo oli koko viikonlopun aika helvetin kamala. Ehkä raskain lomitussessio koskaan, tai sitten minusta on tässä välissä tullut nösseli.
Suunnittelen, pyörittelen ja mietin tässä jo ensi vuoden ulkomaan reissuja, tai muuttamista kokonaan johonkin ulkomaille. Pitkästä aikaa moinen ajatus kiehtoo tosissaan. Ehkä kannattaisi tehdä jotain asian eteen, ennen kuin on liian myöhäistä. Voipi olla, ettei vanhempana enää viitsi, taikka ei kiinnosta. Noh, vaihtoehtoja lienee, eli ei tarvitse kuin vetäistä vaakakuppi pöydälle ja alkaa punnitsemaan plussia ja miinuksia!
Eix niin?
Luin vanhoja blogikirjoituksiani, jotka muuten aiheuttavat myötähäpyä. xxx
Monday, 21 November 2011
Skyrim
Your blood belongs to us !!!
Careful with that fire, Redguard.
Koska örkkejä ja maantierosvoja ei pääse pistelemään miekalla ja loitsuilla turpaan tosielämässä, niin kyllä uusin Elder Scrolls on ihan briljantti korvike. Olen pelannut peliä aika ahkeraan eli käytännössä joka yö, kai tässä 30 tuntia ainakin on mennyt, vaikka vasta viikon olen ehtinyt pelaamaan. Hieno eepos kaiken kaikkiaan, häviävän pienine puutteineenkin. Jospa tämä peli saisi kunnian olla ensimmäinen Elder Scrolls -sarjan peli, jonka pelaan läpi. Jälleen kerran pääjuonta enemmän kiinnostavat kaikki sivutehtävät...
Noin muuten elämän saralla... huomenna olisi vuorossa haastattelu k-talolla työharjoittelun tiimoilta. En tiedä tuleeko tästä elämäni suurin virhe, mutta kieltämättä tarvitsisin työkokemusta. Ai saakeli, aika näyttää miten tämän katastrofin suhteen käy. Kummallista mennä haastatteluun, kun ei oikeastaan edes halua kyseistä paikkaa.
Ei mitään. Pientä talviahdistusta lukuunottamatta. Lunta ei ole vielä täälpäin näkynyt, mitä nyt vähän rakeita ripotteli. Eipä tuolla ole kiire. Lumipeitteen päällä on hankalampaa käydä juoksulenkillä. Lumi on minun kirjoissani ihan ok noin yleisesti, pakkanen ei kyllä niinkään. Positiivisesti ajateltuna, reilu 4kk ja ilmat alkaa muuttua lämpimämpään suuntaan. Hohhoijaaa....
Careful with that fire, Redguard.
Koska örkkejä ja maantierosvoja ei pääse pistelemään miekalla ja loitsuilla turpaan tosielämässä, niin kyllä uusin Elder Scrolls on ihan briljantti korvike. Olen pelannut peliä aika ahkeraan eli käytännössä joka yö, kai tässä 30 tuntia ainakin on mennyt, vaikka vasta viikon olen ehtinyt pelaamaan. Hieno eepos kaiken kaikkiaan, häviävän pienine puutteineenkin. Jospa tämä peli saisi kunnian olla ensimmäinen Elder Scrolls -sarjan peli, jonka pelaan läpi. Jälleen kerran pääjuonta enemmän kiinnostavat kaikki sivutehtävät...
Noin muuten elämän saralla... huomenna olisi vuorossa haastattelu k-talolla työharjoittelun tiimoilta. En tiedä tuleeko tästä elämäni suurin virhe, mutta kieltämättä tarvitsisin työkokemusta. Ai saakeli, aika näyttää miten tämän katastrofin suhteen käy. Kummallista mennä haastatteluun, kun ei oikeastaan edes halua kyseistä paikkaa.
Ei mitään. Pientä talviahdistusta lukuunottamatta. Lunta ei ole vielä täälpäin näkynyt, mitä nyt vähän rakeita ripotteli. Eipä tuolla ole kiire. Lumipeitteen päällä on hankalampaa käydä juoksulenkillä. Lumi on minun kirjoissani ihan ok noin yleisesti, pakkanen ei kyllä niinkään. Positiivisesti ajateltuna, reilu 4kk ja ilmat alkaa muuttua lämpimämpään suuntaan. Hohhoijaaa....
Monday, 7 November 2011
Coma
Tässä sitä nuokutaan unisin silmin tiu'un repiessä pian kello kolmea. Ehkä pitäisi vielä kiskaista kuppi kahvia. Oloni on aika outo, tosin tiedän kyllä mistä se johtuu. Toinen puoli minusta haluaisi lähteä lenkkeilemään, toinen vaan toteaa kylmästi että kävin viimeksi vasta eilen illalla. Lenkkien pituudet ovat lyhentyneet, eilenkin hyppelehdin vaatimattomat 6km: ei tahdo jaksaa enää rääkätä itseään motivaation puuttuessa, kunnon ylläpito riittää. Tosin monesti tuollasen kutosen jälkeen on olo, että jaksaisi helposti toisenkin. Ok mitä motivaatioon tulee, olisihan tuossa rasvanpoltossa aina motivaatiolle jotain perustaa.
Kahvakuulakaan ei oikein taas nappaa. Kuula on ihan ok tiettyjen lihasryhmien harjoittamiseen, mutta minulle se ei todellakaan ole lajinomaista harjoittelua. Pitäisi muuten hankkia kunnon maastopyörä ensi kesää varten. Tämä on ehdottomasti hankintalistalla, olisi pitänyt olla jo ajat sitten.
Oikeastaan minua mietityttää jo nyt, millä avuilla tuota hyvää kuntoa jaksaisi pitää yllä talven yli. Hiihtelemässä voisin toki käydä silloin tällöin ja varmaan tulenkin käymään, mutta se on varmaa että sitä ei tee yhtään mieli silloin kuin pakkasta on vähänkin enemmän. Kunnon juoksumatto on liian kallis ja varmaan veisi rutosti tilaa täältä jo nyt ahtaasta läävästä. Uintikaan ei nappaa. Salitreeni on vakavassa harkinnassa...
Ajatukset on taas siirtyneet pois muuttamisesta unelmointiin. Tylsä, harmaa ja niin nähty kaupunki. Onhan kotiseudussa ja tuttuudessa hyvätkin puolensa. Sisäinen barbaarini haluaa kuitenkin matkustella ja hankkia kokemuksia. Ja hitosti!!!
Lämmin sää jatkuu, lumen tulosta ei mitään tietoa. Ihan hyvä, kai.
Dippadai.
Kahvakuulakaan ei oikein taas nappaa. Kuula on ihan ok tiettyjen lihasryhmien harjoittamiseen, mutta minulle se ei todellakaan ole lajinomaista harjoittelua. Pitäisi muuten hankkia kunnon maastopyörä ensi kesää varten. Tämä on ehdottomasti hankintalistalla, olisi pitänyt olla jo ajat sitten.
Oikeastaan minua mietityttää jo nyt, millä avuilla tuota hyvää kuntoa jaksaisi pitää yllä talven yli. Hiihtelemässä voisin toki käydä silloin tällöin ja varmaan tulenkin käymään, mutta se on varmaa että sitä ei tee yhtään mieli silloin kuin pakkasta on vähänkin enemmän. Kunnon juoksumatto on liian kallis ja varmaan veisi rutosti tilaa täältä jo nyt ahtaasta läävästä. Uintikaan ei nappaa. Salitreeni on vakavassa harkinnassa...
Ajatukset on taas siirtyneet pois muuttamisesta unelmointiin. Tylsä, harmaa ja niin nähty kaupunki. Onhan kotiseudussa ja tuttuudessa hyvätkin puolensa. Sisäinen barbaarini haluaa kuitenkin matkustella ja hankkia kokemuksia. Ja hitosti!!!
Lämmin sää jatkuu, lumen tulosta ei mitään tietoa. Ihan hyvä, kai.
Dippadai.
Thursday, 3 November 2011
Sen sellaista
En ole nyt millään kirjoittelutuulella, mutta halusin postata tämän kuvan itsestäni jonnekin näkyville. Tässä esittelin feikkiposeeraustani ennen synttäripileisiin lähtöä. Noh joo, hauskaa sinänsä.
Marraskuuta mennään, tosin lämpömittari kävi tänään abouttia +10,5 asteessa, joten ulkosalla oli aika leppoista. Kävin navetoimassa ja kesämökkiä kuikuilemassa siinä samalla reissulla. Tilatut ovet tuli tänään, ja terassia alettiin rakentamaan. On mukavaa että hommat edistyy ja piakkoin kai tuota päästään sisätilojen kimppuun enemmän tosissaan.
30-bileet oli erinomaisen hauskat, voisi sanoa jopa että yläkanttiin meni odotuksiin nähden. Mutta ei niistä tänne sen enempää jaksa sepustaa. Ei noita muistoja ihan niin herkästi vaan unohda, notta pitäisi muka kirjoittaa jotain yksityiskohtia ylös.
Asuntomme omistaja vaihtui tällä viikolla, vaan enpä senkään aiheen tiimoilta jaksa sen syvällisemmin purkaa sydäntäni. Eihän se mihinkään vaikuta, paitsi että paperisota lisääntyy hetkellisesti.
Pitäisi varmaan pelata vähän enemmän noita ostamiani pelejä. BioShock 2 vaikuttaa ihan lupaavalta, joskin vähän yksitoikkoiselta tähän asti... Metro 2033 on pahasti kesken, samaten Stalkerissa pääsin vasta kunnolla matkaan... graafisesti tämä peli on kyllä pelottavan vanhanaikainen, taisin odottaa jotain ihan muuta. Noh, Skyrimin julkaisuun on enää reilu viikko, joten kyllä nuo edelliset pelit taitaa jäädä pahasti kesken.
Bon voyage.
Marraskuuta mennään, tosin lämpömittari kävi tänään abouttia +10,5 asteessa, joten ulkosalla oli aika leppoista. Kävin navetoimassa ja kesämökkiä kuikuilemassa siinä samalla reissulla. Tilatut ovet tuli tänään, ja terassia alettiin rakentamaan. On mukavaa että hommat edistyy ja piakkoin kai tuota päästään sisätilojen kimppuun enemmän tosissaan.
30-bileet oli erinomaisen hauskat, voisi sanoa jopa että yläkanttiin meni odotuksiin nähden. Mutta ei niistä tänne sen enempää jaksa sepustaa. Ei noita muistoja ihan niin herkästi vaan unohda, notta pitäisi muka kirjoittaa jotain yksityiskohtia ylös.
Asuntomme omistaja vaihtui tällä viikolla, vaan enpä senkään aiheen tiimoilta jaksa sen syvällisemmin purkaa sydäntäni. Eihän se mihinkään vaikuta, paitsi että paperisota lisääntyy hetkellisesti.
Pitäisi varmaan pelata vähän enemmän noita ostamiani pelejä. BioShock 2 vaikuttaa ihan lupaavalta, joskin vähän yksitoikkoiselta tähän asti... Metro 2033 on pahasti kesken, samaten Stalkerissa pääsin vasta kunnolla matkaan... graafisesti tämä peli on kyllä pelottavan vanhanaikainen, taisin odottaa jotain ihan muuta. Noh, Skyrimin julkaisuun on enää reilu viikko, joten kyllä nuo edelliset pelit taitaa jäädä pahasti kesken.
Bon voyage.
Saturday, 29 October 2011
Nervouzz
... mitä akalla on aamulla ilmoitettavanaan! Arrrghhh...
Noin muuten, sopivan aasinsillan avulla... Ostin Steamin alesta pari peliä, STALKER 1&3 osat sekä BioShock 2:sen. Pitäähän sitä pelattavaa olla... joo, vaikka en usko että se on ihan heti muutenkaan loppumassa. Nyt sitten siirtelen Steamia tilavammalle kovolle, eli B:n SpinPointille. Että semmosta. Huomenna biletetään Ohtakarissa eikä kirjoitella jotain blogia, jota kukaan ei lue. En tosin välttämättä edes halua että lukisi, kuten joskus todettua...
Tzakaa!
Noin muuten, sopivan aasinsillan avulla... Ostin Steamin alesta pari peliä, STALKER 1&3 osat sekä BioShock 2:sen. Pitäähän sitä pelattavaa olla... joo, vaikka en usko että se on ihan heti muutenkaan loppumassa. Nyt sitten siirtelen Steamia tilavammalle kovolle, eli B:n SpinPointille. Että semmosta. Huomenna biletetään Ohtakarissa eikä kirjoitella jotain blogia, jota kukaan ei lue. En tosin välttämättä edes halua että lukisi, kuten joskus todettua...
Tzakaa!
Friday, 28 October 2011
I'd rather not write titles...
... koska otsikot ohjaa väkisinkin lukijan (LOL) huomiota jonnekin, ja haluaisin tekstin välittävän kokonaan sen sanoman. Puhutaan näes syvällisistä asioista, ystävät hyvät.
Menin paljastamaan K:lle infoa synttärijutskista, mut mitäs menin... harmittaa. Ja siitä juttu varmaan leviää... no eipä tästä jutusta oikeasti tee tännekin mieli jauhaa. Strawberry cake just hit the fan and no one was spared!
No joo, tänään vahasin eka kertaa autoni. Valmistelupesu harmi vain meni vähän pipariksi koska ei ollut autoshampoota olemassa, niin menin ja otin sitten jotain ihmeen tehopesu-litkua käyttöön. Pesujälki jätti vähän parantamisen varaa, mutta siihen en kiinnittänyt juurikaan märän auton vuoksi huomiota ennen kuin kosla oli jo vahan valtaama. Sain ankarasti hinkkaamalla lopputuloksen näyttämään ihan ookoolta. Muoviosat vaativat erikoiskäsittelyä saadakseen takaisin sen oikean, tumman sävyn. Onneksi sellaistakin litkua löytyi sattumalta porukoiden kaapista.
Navetan ja maitojen kautta sitte takaisin hoodeille.
Oikeasti, nyt vähän vituttaa. Onneksi pian pääsee sinne synkkään kariin sekoilemaan.
Menin paljastamaan K:lle infoa synttärijutskista, mut mitäs menin... harmittaa. Ja siitä juttu varmaan leviää... no eipä tästä jutusta oikeasti tee tännekin mieli jauhaa. Strawberry cake just hit the fan and no one was spared!
No joo, tänään vahasin eka kertaa autoni. Valmistelupesu harmi vain meni vähän pipariksi koska ei ollut autoshampoota olemassa, niin menin ja otin sitten jotain ihmeen tehopesu-litkua käyttöön. Pesujälki jätti vähän parantamisen varaa, mutta siihen en kiinnittänyt juurikaan märän auton vuoksi huomiota ennen kuin kosla oli jo vahan valtaama. Sain ankarasti hinkkaamalla lopputuloksen näyttämään ihan ookoolta. Muoviosat vaativat erikoiskäsittelyä saadakseen takaisin sen oikean, tumman sävyn. Onneksi sellaistakin litkua löytyi sattumalta porukoiden kaapista.
Navetan ja maitojen kautta sitte takaisin hoodeille.
Oikeasti, nyt vähän vituttaa. Onneksi pian pääsee sinne synkkään kariin sekoilemaan.
Monday, 24 October 2011
Äärimmäinen haukotus
Ajattelin pyrkiä päivittämään plokia entistä useammin, koska vain silloin tässä hommassa säilyy joku jatkuvuus. Vaikka sitten sisällön kustannuksella. :)
Kylläpäs väsyttää. Koko päivä on soljunut ohi aika unisissa merkeissä. Illemmalla kävin vielä 9 km lenkillä, jota seuranneen ahmimisen jälkeen virrat ovat olleet aika seis. Proteiinisheikki tuntuu olevan aika lyhytvaikutteista, eli ensin se jopa tuntuu toimivan, muutaman tunnin kuluttua ei muista moista juoneensa. No, ei tämä nyt mitään ennenkuulumatonta ole. Kumma vain sinänsä, kun kahviakin on mennyt niin rutosti. Sinkki- ja magnesiumtabut tuntuvat nyt palauttavan olotilaa normaalimpaan suuntaan. Ei tuo sinkki ehkä olekaan niin turhaa, miltä se on joskus tuntunut.
Muuten päivä ei ole ollut mikään huippujännittävä, kuten suurin osa arkipäivistä nyt ei muutenkaan ole. Pekka Lestiltä kävi tässä istumassa pitkästä aikaa, jauhettiin niitä näitä erinäisistä mielenkiinnon kohteista.
Kai sitä on parastaa alkaa kluuraamaan Conanin showta. Synttärit lähestyy!! Juuri muuta positiivista ei jaksa ajatella. Kai tämä pimeys minuunkin jotenkin alkaa vaikuttavan.
Kylläpäs väsyttää. Koko päivä on soljunut ohi aika unisissa merkeissä. Illemmalla kävin vielä 9 km lenkillä, jota seuranneen ahmimisen jälkeen virrat ovat olleet aika seis. Proteiinisheikki tuntuu olevan aika lyhytvaikutteista, eli ensin se jopa tuntuu toimivan, muutaman tunnin kuluttua ei muista moista juoneensa. No, ei tämä nyt mitään ennenkuulumatonta ole. Kumma vain sinänsä, kun kahviakin on mennyt niin rutosti. Sinkki- ja magnesiumtabut tuntuvat nyt palauttavan olotilaa normaalimpaan suuntaan. Ei tuo sinkki ehkä olekaan niin turhaa, miltä se on joskus tuntunut.
Muuten päivä ei ole ollut mikään huippujännittävä, kuten suurin osa arkipäivistä nyt ei muutenkaan ole. Pekka Lestiltä kävi tässä istumassa pitkästä aikaa, jauhettiin niitä näitä erinäisistä mielenkiinnon kohteista.
Kai sitä on parastaa alkaa kluuraamaan Conanin showta. Synttärit lähestyy!! Juuri muuta positiivista ei jaksa ajatella. Kai tämä pimeys minuunkin jotenkin alkaa vaikuttavan.
Saturday, 22 October 2011
Saturday evening blooz
Siitä on todella kauan aikaa kun viimeksi vietin koko lauantain Kolkkolassa. Kävin suunnistuskauden päättävillä rasteilla sateisessa S-haassa joissa pinkaisin A-radan. Sain aikaan keskinkertaisen tuloksen muutaman pikkuvirheen säestämänä. Rata on Santahaassa aina melko helppo, koska polkuja risteilee siellä täällä eikä mitään korkeuseroja ole, mutta voi siellä virheitäkin näimmä tehdä. No, iltarasteja nämä vain on, en jaksa nyt alkaa sen enempää ruoskimaan itseäni. :) Oli kiva juoksennella ja pitkä kausi on joka tapauksessa nyt OHI!
Käväisin Alkossa hakemassa jotain pientä maisteltavaa. Mukaan tarttui vanhaa tuttua ystävääni eli Aventinusta, jota pidän maailman parhaana oluena. Kokeilumielessä ostin sattumankaupan periaatteella lisäksi Iris De Murviedro(**)-nimistä punkkua. Viini on sinänsä kohtalaisen maukasta, kevyttä ja helppoa juotavaa, mutta se ei tässä tapauksessa ole ollenkaan hyvä juttu. Tämä maistuu ihan lasten puutarhajuhlissa yön yli seisoneelta pirkan sekamehulta johon on lirautettu sekaan vähän pontikkaa. No, pitäisi tehdä vähän etukäteistutkimusta ennen kuin menee ostelemaan mitä sattuu. Huomasin, että volttejakin on vain 10.
Nina on hengaillut koko päivän Andrean seurassa, joten vihdoinkin saan sitä kaipaamaani yksinoloaikaa. Ihan kivaa, joo... hmmmmmm... juoda tälleen yksikseen.
Tasan viikko synttäribileisiin. Niitä tässä odotellaan. Ajattelin juoda oikein olan takaa, kuten varmaan moni muukin siellä...
Käväisin Alkossa hakemassa jotain pientä maisteltavaa. Mukaan tarttui vanhaa tuttua ystävääni eli Aventinusta, jota pidän maailman parhaana oluena. Kokeilumielessä ostin sattumankaupan periaatteella lisäksi Iris De Murviedro(**)-nimistä punkkua. Viini on sinänsä kohtalaisen maukasta, kevyttä ja helppoa juotavaa, mutta se ei tässä tapauksessa ole ollenkaan hyvä juttu. Tämä maistuu ihan lasten puutarhajuhlissa yön yli seisoneelta pirkan sekamehulta johon on lirautettu sekaan vähän pontikkaa. No, pitäisi tehdä vähän etukäteistutkimusta ennen kuin menee ostelemaan mitä sattuu. Huomasin, että volttejakin on vain 10.
Nina on hengaillut koko päivän Andrean seurassa, joten vihdoinkin saan sitä kaipaamaani yksinoloaikaa. Ihan kivaa, joo... hmmmmmm... juoda tälleen yksikseen.
Tasan viikko synttäribileisiin. Niitä tässä odotellaan. Ajattelin juoda oikein olan takaa, kuten varmaan moni muukin siellä...
Wednesday, 19 October 2011
Return to allday
Nythän voisi vaihteeksi yrittää kirjoittaa asiaa tämän viimeaikaisen synttäriangstailun sijasta. Otin äsken pikku lasillisen mukavanmakuista Avernaa, joka on siis Jägermeister -tyylinen katkero. Tykkään mausta, oikeen hyvä ostos kohtuuhintaan. Okei, eihän Alkossa ole juuri mikään kohtuuhintaista johtuen verotuksesta, mutta on näitä litrahinnaltaan paljon kalliimpiakin yrttiliköörejä olemassa.
Aloitin muuten ohimennen katselemaan Prohibition-dokkaria, joka siis luotaa kieltolain historiaa pääasiassa Yhdysvalloissa. Voipi olla, että viiden ja puolen tunnin jytky on vähän liian pitkä rupeama minun tunnetusti heikkotasoiselle kärsivällisyydelleni. Historia asian tiimoilta kyllä kiinnostaa, joten saa nähdä.
Pelirintamalla olen kyllästynyt Civ 5:seen, joka on lopulta kyllä liian yksinkertaistettu tekele makuuni. Tulee jatkuvasti pelatessa nelosta ikävä, nelosta jossa taktisia vaihtoehtoja tuntui olevan lähes joka aspektin suhteen enemmän. Okei, grafiikat on kivoja ja sosiaalipolitiikat vaikuttaa onnistuneelta uudistukselta. Taitaapa jäädä tämä uusin eeppinen pelini kesken. Sen sijaan ostin Steamista halvalla Metro 2033 -nimisen tekeleen. Olin vähän skeptinen, mutta kyllähän tämä on laadukas peli ydinsodan jälkeisestä metrotunnelikärsimyksestä ja -paniikista. :P Mukavaa räiskintäviihdettä pienin taktisin elementein ja tarpeeksi kauhua/klaustrofobiaa, kyllä toimii.
No niin, ideantyngät alkavat taas lopppua. Synttärijuhliin on aikaa abouttia 10 päivää. Odotan sitä kuin kuuta nousevaa. Surkea kielikuva muuten. Voisi paremminkin sanoa, että odotan sitä kuin ensimmäistä kuulentoani.
Huomenna farmille vähän töihin ja kenties mökkiä tsiigaamaan. Siellä taas painetaan hommia lähes kellon ympäri, kuulemma sähköhommat alkavat edistyä ja lattiaa taotaan.
En jaksa verbaalisekoilla enempää.
Aloitin muuten ohimennen katselemaan Prohibition-dokkaria, joka siis luotaa kieltolain historiaa pääasiassa Yhdysvalloissa. Voipi olla, että viiden ja puolen tunnin jytky on vähän liian pitkä rupeama minun tunnetusti heikkotasoiselle kärsivällisyydelleni. Historia asian tiimoilta kyllä kiinnostaa, joten saa nähdä.
Pelirintamalla olen kyllästynyt Civ 5:seen, joka on lopulta kyllä liian yksinkertaistettu tekele makuuni. Tulee jatkuvasti pelatessa nelosta ikävä, nelosta jossa taktisia vaihtoehtoja tuntui olevan lähes joka aspektin suhteen enemmän. Okei, grafiikat on kivoja ja sosiaalipolitiikat vaikuttaa onnistuneelta uudistukselta. Taitaapa jäädä tämä uusin eeppinen pelini kesken. Sen sijaan ostin Steamista halvalla Metro 2033 -nimisen tekeleen. Olin vähän skeptinen, mutta kyllähän tämä on laadukas peli ydinsodan jälkeisestä metrotunnelikärsimyksestä ja -paniikista. :P Mukavaa räiskintäviihdettä pienin taktisin elementein ja tarpeeksi kauhua/klaustrofobiaa, kyllä toimii.
No niin, ideantyngät alkavat taas lopppua. Synttärijuhliin on aikaa abouttia 10 päivää. Odotan sitä kuin kuuta nousevaa. Surkea kielikuva muuten. Voisi paremminkin sanoa, että odotan sitä kuin ensimmäistä kuulentoani.
Huomenna farmille vähän töihin ja kenties mökkiä tsiigaamaan. Siellä taas painetaan hommia lähes kellon ympäri, kuulemma sähköhommat alkavat edistyä ja lattiaa taotaan.
En jaksa verbaalisekoilla enempää.
Monday, 17 October 2011
Tänään oon sitten 30-vee
Tässä sitä mukamas fiilistellään syntymäpäivänä näyttöpäätteen edessä Fuller'sin mukavia oluita maistellen.
Onnitteluja on sadellut. Päivällä käytiin Pedrinas-raflassa syömässä "Twins for Two"-niminen kokkaus. Perunat ja häränpihvi olivat hyviä, mutta annosta olisi mennyt paljon reilumminkin.
No tarvitseeko se tämän ihmeellisempää olla? Varsinaiset ryyppybileet on sitten jo vajaan parin viikon päästä Ohtakarissa. Yaaaarrghh!!
Sitten tossa käytiin vähän merenrannalla ajelulla, josta napattiin turhuutta säteilevä kuva.
Onnitteluja on sadellut. Päivällä käytiin Pedrinas-raflassa syömässä "Twins for Two"-niminen kokkaus. Perunat ja häränpihvi olivat hyviä, mutta annosta olisi mennyt paljon reilumminkin.
No tarvitseeko se tämän ihmeellisempää olla? Varsinaiset ryyppybileet on sitten jo vajaan parin viikon päästä Ohtakarissa. Yaaaarrghh!!
Sitten tossa käytiin vähän merenrannalla ajelulla, josta napattiin turhuutta säteilevä kuva.
Friday, 14 October 2011
Heissulivei
... ja trallallaa. Se ompi aikainen perjantai 14. lokakuuta kirottuna vuonna 2011. Kolme vuorokautta armonaikaa ennen kuin täytän 30!
Pitäisikö tässä nytten tuntua jotenkin erikoiselta? No, vähän jännittää ja ahdistaa, vaikkei kai syytä pitäisi ollakaan. Ajatus siitä, että meikäläisen ikä alkaa kolmosella, on jotenkin paskamainen ja/eli epämiellyttävä. Olisi paljon mukavampaa, jos se alkaisi aina kakkosella. I will be just another oldie!
Juhlat on ilmeisesti Kaltsun kanssa yhteiset, tuossa noin parin viikon kuluttua jossain hevon syvyyksissä. Saa nähdä mitä omaa juhlintaa tässä keksii, mutta enpä aatellut mitään stressiä ottaa. Kai.
Nina kuorsaa. En muista milloin viimeksi olen tuollaista kuullut.
Olen urheillut. Kyllä. Kunto on pysynyt kovana vaikka kylmät ja sateiset kelit ovat vähän syöneet harjoitteluinnnosta. Koko syksy on ollut keleiltään aikamoista ankeutta. Maanantairasteilla on tullut käytyä 16 kertaa, lestirasteilla ehkä noin 8 kertaa ja siihen muut "arvokisat" päälle, niin noin 30 skabaa lienee lähellä tälle kesälle... aika paljon. Mutta nehän on itessään jo hyvää treeniä ja siksi sitä tavallaan treenataankin.
Todnäk tuota tulee lähdettyä sitten ValioJukolaan, vaikka onkin typerää mennä asioiden edelle. Sitähän voi olla yhtä hyvin mullissa siihen aikaan. Mutta siis, hyvin mahdollista se on.
Ostin äskettäin kuorrutteeksi uuteen koneeseen uuden näytön, 24 tuuman kokoisen laajakuvan. Muutos on oikein mukava, vaikka Viewsonikkia tulee ikävä.
Ehkä pitäisi lopetella, kun ei ole yhtään järkevämpää napusteltavaa. Haluan mielenkiintoisemman elämän! Synttärit ahdistaa! Namustelen lisää lähiaikoina.
Pitäisikö tässä nytten tuntua jotenkin erikoiselta? No, vähän jännittää ja ahdistaa, vaikkei kai syytä pitäisi ollakaan. Ajatus siitä, että meikäläisen ikä alkaa kolmosella, on jotenkin paskamainen ja/eli epämiellyttävä. Olisi paljon mukavampaa, jos se alkaisi aina kakkosella. I will be just another oldie!
Juhlat on ilmeisesti Kaltsun kanssa yhteiset, tuossa noin parin viikon kuluttua jossain hevon syvyyksissä. Saa nähdä mitä omaa juhlintaa tässä keksii, mutta enpä aatellut mitään stressiä ottaa. Kai.
Nina kuorsaa. En muista milloin viimeksi olen tuollaista kuullut.
Olen urheillut. Kyllä. Kunto on pysynyt kovana vaikka kylmät ja sateiset kelit ovat vähän syöneet harjoitteluinnnosta. Koko syksy on ollut keleiltään aikamoista ankeutta. Maanantairasteilla on tullut käytyä 16 kertaa, lestirasteilla ehkä noin 8 kertaa ja siihen muut "arvokisat" päälle, niin noin 30 skabaa lienee lähellä tälle kesälle... aika paljon. Mutta nehän on itessään jo hyvää treeniä ja siksi sitä tavallaan treenataankin.
Todnäk tuota tulee lähdettyä sitten ValioJukolaan, vaikka onkin typerää mennä asioiden edelle. Sitähän voi olla yhtä hyvin mullissa siihen aikaan. Mutta siis, hyvin mahdollista se on.
Ostin äskettäin kuorrutteeksi uuteen koneeseen uuden näytön, 24 tuuman kokoisen laajakuvan. Muutos on oikein mukava, vaikka Viewsonikkia tulee ikävä.
Ehkä pitäisi lopetella, kun ei ole yhtään järkevämpää napusteltavaa. Haluan mielenkiintoisemman elämän! Synttärit ahdistaa! Namustelen lisää lähiaikoina.
Thursday, 6 October 2011
30set lähestyy
Hieman ahdistaa ja on haikea olo, vaikka tiedänkin että se on vain yksi typerä tasaluku.
Onneksi on loppukuusta jonkunlaiset bileet tiedossa. Itse synttäriviikonloppu kun menee töissä.
Kirjoitan jotain syvällisempää myöhemmin. Tänään on työkkärinkäynti ja autokatsastus. Molemmat pahimmillaan aika raadollisia kokemuksia ihmisen elämässä.
Ciao.
Onneksi on loppukuusta jonkunlaiset bileet tiedossa. Itse synttäriviikonloppu kun menee töissä.
Kirjoitan jotain syvällisempää myöhemmin. Tänään on työkkärinkäynti ja autokatsastus. Molemmat pahimmillaan aika raadollisia kokemuksia ihmisen elämässä.
Ciao.
Thursday, 15 September 2011
Ngzkz
Jälleen kerran alan naputtamaan tänne tarinaa siinä vaiheessa, kun silmäluomet jo painuvat kasaan. Mitäs nytten on sitten tapahtunut? No ei mitään maailmanloppua kummempaa. Ilmat viilenevät, sataa joka päivä, pyörin arjen hommissa... urasuunnittelun kurssilla harva se päivä... tänään taas Maijan kans juteltiin meikän työkuvioista. On ihan kivaa jutella ko. henkilön kanssa. :D Ankaran keskittymisen itse asiaan olen joskus havainnut kovin haastavaksi.
Rankkaa. Pitäis käydä huomenna kurssin jälkeen lenkillä ja sitten taas odotellaan Conania alkavaksi.... vähän itseään toistava päivärytmi? No ei pidä paikkaansa, kyllä tässä on töissäkin käyty tuolla landen perukoilla. Ja käytiin viikonloppuna Nokialla suunnistuksissa & Treen IKEAsta hakemassa huipputyylikkäitä design-kalusteita, kuten esmes tuollainen korkea lasivitriini, joka muuten näyttää ihan hienolta pimeässä LED-lamppuineen. Mutta senhän tiesin jo etukäteen, enhän olisi muuten tuota Detolffia ostanut. Se pöytä mitä menin sinne ostamaan jäi sitten ostamatta, kun sopivaa ei vaan löydetty. Aina oli liian ahdasta pöytää tai väärä materiaalia/hintaa tarjolla.
Tämä Mikkiksen halpanäppis on muuten ihan kamalaa schaussenia.
Kirjoitan sitten enemmän, kun on jotain edes itseäni kiinnostavaa kerrottavaa.
"Bensa" muuten alkaa loppumaan, mutta onhan sitä tässä ollutkin ihan tarpeeksi.
Rankkaa. Pitäis käydä huomenna kurssin jälkeen lenkillä ja sitten taas odotellaan Conania alkavaksi.... vähän itseään toistava päivärytmi? No ei pidä paikkaansa, kyllä tässä on töissäkin käyty tuolla landen perukoilla. Ja käytiin viikonloppuna Nokialla suunnistuksissa & Treen IKEAsta hakemassa huipputyylikkäitä design-kalusteita, kuten esmes tuollainen korkea lasivitriini, joka muuten näyttää ihan hienolta pimeässä LED-lamppuineen. Mutta senhän tiesin jo etukäteen, enhän olisi muuten tuota Detolffia ostanut. Se pöytä mitä menin sinne ostamaan jäi sitten ostamatta, kun sopivaa ei vaan löydetty. Aina oli liian ahdasta pöytää tai väärä materiaalia/hintaa tarjolla.
Tämä Mikkiksen halpanäppis on muuten ihan kamalaa schaussenia.
Kirjoitan sitten enemmän, kun on jotain edes itseäni kiinnostavaa kerrottavaa.
"Bensa" muuten alkaa loppumaan, mutta onhan sitä tässä ollutkin ihan tarpeeksi.
Friday, 9 September 2011
Unusual bits and pieces...
... about the allday.
Minusta voisi tulla loistava käsikirjoittaja. Heko hako.
Tänään oli menyylla 6 tuntia akateemisten koulutusta. Olin aamusta vähän sekoitus kireää ja unista Jakea, enkä jaksanut keskittyä Marin jutusteluun, mutta joitain vinkkejä työnhakuun irtosi. Kai noissa papereissa on parantamisen varaa, kun jaksaisi vain alkaa välittämään koko touhusta.
Sitten tulikin luontevasti käytyä Pahkalan syvissä metsissä suunnistamassa. Voitto irtosi toiseksi pisimmältä radalta. Jaaahhyyyyyyyy!! Oli märkää, mutta kaiken kaikkiaan ihan mukavaa. Rääkki sitten tästä vaan jatkuu. Kisoja riittää vielä lokakuun loppupuolelle. Ja rääkki alkaa heti ylihuomenna, kun pitäisi lähteä Nokialle kisa-ammaksi. Aika pitkä kisamatka, notten sanoisi. :(
Tänään sain ns. ilmaisen aterian, grillilautasen, eräänlaisena palveluksena. Ehkä ei olisi pitänyt ottaa lahjahevosta vastaan? Olo on melkoisen tukkoinen ja tuosta grillimoskasta tietysti jää aina raskas fiilis. Tietysti asia on niinkin, että tuossa mielentilassa sitä syö helposti totaalisen yli rajojensa. Niin kävi viime yönäkin. Univelkaa kertyi jokseenkin överisti viime yönä Ninan saatua jonkun ahdistuskohtauksen, joten valmistaudun seuraavaksi nukkumaan. Ensin sulattelen vielä tätä sairaalloista annosta ja tilanne tasoittunee...
Paineet näiden plokikirjoitusten tason nostoon kasvavat merkittävästi tämän kirjoituksen myötä. Olkoon se oma juustosi!!
Minusta voisi tulla loistava käsikirjoittaja. Heko hako.
Tänään oli menyylla 6 tuntia akateemisten koulutusta. Olin aamusta vähän sekoitus kireää ja unista Jakea, enkä jaksanut keskittyä Marin jutusteluun, mutta joitain vinkkejä työnhakuun irtosi. Kai noissa papereissa on parantamisen varaa, kun jaksaisi vain alkaa välittämään koko touhusta.
Sitten tulikin luontevasti käytyä Pahkalan syvissä metsissä suunnistamassa. Voitto irtosi toiseksi pisimmältä radalta. Jaaahhyyyyyyyy!! Oli märkää, mutta kaiken kaikkiaan ihan mukavaa. Rääkki sitten tästä vaan jatkuu. Kisoja riittää vielä lokakuun loppupuolelle. Ja rääkki alkaa heti ylihuomenna, kun pitäisi lähteä Nokialle kisa-ammaksi. Aika pitkä kisamatka, notten sanoisi. :(
Tänään sain ns. ilmaisen aterian, grillilautasen, eräänlaisena palveluksena. Ehkä ei olisi pitänyt ottaa lahjahevosta vastaan? Olo on melkoisen tukkoinen ja tuosta grillimoskasta tietysti jää aina raskas fiilis. Tietysti asia on niinkin, että tuossa mielentilassa sitä syö helposti totaalisen yli rajojensa. Niin kävi viime yönäkin. Univelkaa kertyi jokseenkin överisti viime yönä Ninan saatua jonkun ahdistuskohtauksen, joten valmistaudun seuraavaksi nukkumaan. Ensin sulattelen vielä tätä sairaalloista annosta ja tilanne tasoittunee...
Paineet näiden plokikirjoitusten tason nostoon kasvavat merkittävästi tämän kirjoituksen myötä. Olkoon se oma juustosi!!
Wednesday, 7 September 2011
And here we GO!
Oikeastaan klikkasin itseni tänne vain siksi, että tunsin pistoksen unohdettuani päivittää plokiani. Ai niin, ja tahdon että tästä tulee aktiivisin vuoteni Bloggerissa tähän asti.
"His perception has... changed."
Istun taas Ouluntien bunkkerissa ja kirjoitan tätä tekstiä vihreän valon kajastaessa. Nothing... nothing ever changes. Tällä hetkellä haluaisin kovasti muuttaa kauaksi pois. Haaveilun sijasta ajattelin lähiaikoina tehdä asialle jotain. Samalla olen kuitenkin tyytyväinen tilanteeseeni. Tai oikeasti en ole, mutta osa minusta on, aivan ehdottomasti.
Suunnistus on alkanut sujumaan vähän paremmin, ts. olen alkanut löytämään juoksuvauhtia ja vähän uskoa omiin taitoihini. Kovin kunto tuntuu tulevan esiin vasta loppukaudesta, vuosi toisensa jälkeen. Ehkä on tullut kilpailtua ihan liikaa ja sitä kautta väsymys on päässyt huomaamatta iskemään... monesti kisoja on kaksikin viikossa, ja 30+ taitaa olla jo tässä vaiheessa? Nyt olen pidellyt pidempiä kisataukoja; on ihan turha lähteä mukaan jokaiseen ralliin. Itse suoritukseen tahtoo vieläkin tulla niitä ääliömäisiä virheitä, mutta sitähän suunnistus on. Kokonaan virheettömät kisat ovat harvinaisuuksia aika monelle. Kesä on kuitenkin ollut ihan hyvä kokemuksellisesti; Jukolan viestin neitsyys meni kesällä ja sen päälle kisailtiin parit alueviestit. Loppukesän nouseva kuntokäyrä vähän lämmittää. On siis tapahtunut edistystä, ja 50% kauden tavoitteista on saavutettu. ;)
Lähdin mukaan työkkärin akateemisten urasuunnittelun kurssille. Tapaamisia on kerta-pari viikossa, joten aikaa tuo ei kyllä mitenkään runsaasti vie. Arjen täytettä. Eipä sillä, että omat työnhakutaidot olisivat ehdoitta loistavalla tasolla. Ilmeisesti ne eivät ole lähelläkään täydellistä.
Olenpahan tavannut mukavia ihmisiäkin, nuuh nuuh. Johan tässä ehti olla 3kk poissa hyörimästä yliopiston käytävillä.
Olkoot loppuvuosi meille kaikille terveellinen. Jotenkin epäilen, ettei ole.
"His perception has... changed."
Istun taas Ouluntien bunkkerissa ja kirjoitan tätä tekstiä vihreän valon kajastaessa. Nothing... nothing ever changes. Tällä hetkellä haluaisin kovasti muuttaa kauaksi pois. Haaveilun sijasta ajattelin lähiaikoina tehdä asialle jotain. Samalla olen kuitenkin tyytyväinen tilanteeseeni. Tai oikeasti en ole, mutta osa minusta on, aivan ehdottomasti.
Suunnistus on alkanut sujumaan vähän paremmin, ts. olen alkanut löytämään juoksuvauhtia ja vähän uskoa omiin taitoihini. Kovin kunto tuntuu tulevan esiin vasta loppukaudesta, vuosi toisensa jälkeen. Ehkä on tullut kilpailtua ihan liikaa ja sitä kautta väsymys on päässyt huomaamatta iskemään... monesti kisoja on kaksikin viikossa, ja 30+ taitaa olla jo tässä vaiheessa? Nyt olen pidellyt pidempiä kisataukoja; on ihan turha lähteä mukaan jokaiseen ralliin. Itse suoritukseen tahtoo vieläkin tulla niitä ääliömäisiä virheitä, mutta sitähän suunnistus on. Kokonaan virheettömät kisat ovat harvinaisuuksia aika monelle. Kesä on kuitenkin ollut ihan hyvä kokemuksellisesti; Jukolan viestin neitsyys meni kesällä ja sen päälle kisailtiin parit alueviestit. Loppukesän nouseva kuntokäyrä vähän lämmittää. On siis tapahtunut edistystä, ja 50% kauden tavoitteista on saavutettu. ;)
Lähdin mukaan työkkärin akateemisten urasuunnittelun kurssille. Tapaamisia on kerta-pari viikossa, joten aikaa tuo ei kyllä mitenkään runsaasti vie. Arjen täytettä. Eipä sillä, että omat työnhakutaidot olisivat ehdoitta loistavalla tasolla. Ilmeisesti ne eivät ole lähelläkään täydellistä.
Olenpahan tavannut mukavia ihmisiäkin, nuuh nuuh. Johan tässä ehti olla 3kk poissa hyörimästä yliopiston käytävillä.
Olkoot loppuvuosi meille kaikille terveellinen. Jotenkin epäilen, ettei ole.
Wednesday, 17 August 2011
You're only as good as your last envelope
Saatiin sitten kaikki Sopranosten jaksot katottua. Oikeastaan koko kesä siinä taisi mennäkin. Yleensä katsottiin 2 jaksoa illassa, joten eipä mitenkään kummallista tuolla tahdilla notta se vähän kestikin. Sarjan lopetus jäi vähän jäytämään; toisaalta en pidä liian tulkinnanvaraisista loppuratkaisuista, toisaalta tuollainen lopetus saa ihmisen ajattelemaan mm. aikaisempia tapahtumia ja eri skenaarioita. Täytyy lukea lisää spekulaatioita asiasta.
Näin sivuhuomautuksena huomautan teille, rakkaat lukijat, että tämän kesän puutarhaproggis onnistui harvinaisen hyvin. Vaikka perunoita ei näytä tulevankaan määrällisesti kauhean paljon, ne tuntuvat olevan laadukkaita. :) Siis eräs positiivinen seikka muiden sellaisten seassa.
Lankkuja on maalattu, nurmikkoa leikattu ja metsissä ajeltu. Ei mitään draamapitoista kerrottavaa siis, ja ihan hyvä niin. Tai ehkä en vain halua kirjoittaa asioista tänne?
Mielentilani tahtoo vaihdella seesteisyyttä rakastavasta... jotain villiä draamaa kaipaavaksi. Siis seikkailua, jotain ihan uutta joka heittäisi arjen ns. vinksin vonksin! Mikä ei ole mitenkään originaalia, mutta täyttä totta. Ristus saatana selvennän vielä, siihen voi tietysti itsekin vaikuttaa.
Menenkin tämän jauhannan sijaan kuuntelemaan uusinta pehmoaddioktiotani, Harmoniumia.
Näin sivuhuomautuksena huomautan teille, rakkaat lukijat, että tämän kesän puutarhaproggis onnistui harvinaisen hyvin. Vaikka perunoita ei näytä tulevankaan määrällisesti kauhean paljon, ne tuntuvat olevan laadukkaita. :) Siis eräs positiivinen seikka muiden sellaisten seassa.
Lankkuja on maalattu, nurmikkoa leikattu ja metsissä ajeltu. Ei mitään draamapitoista kerrottavaa siis, ja ihan hyvä niin. Tai ehkä en vain halua kirjoittaa asioista tänne?
Mielentilani tahtoo vaihdella seesteisyyttä rakastavasta... jotain villiä draamaa kaipaavaksi. Siis seikkailua, jotain ihan uutta joka heittäisi arjen ns. vinksin vonksin! Mikä ei ole mitenkään originaalia, mutta täyttä totta. Ristus saatana selvennän vielä, siihen voi tietysti itsekin vaikuttaa.
Menenkin tämän jauhannan sijaan kuuntelemaan uusinta pehmoaddioktiotani, Harmoniumia.
Wednesday, 10 August 2011
Mitäs tässä?
Piti päästää vähän höyryjä ulos, ennen kuin kirjoittamisesta tulee mitään.
Pitäisi kirjoittaa tätä blogiakin paljon useammin, jotta täällä säilyisi jonkinlainen jatkuvuus. Taisin tästä jo joskus kirjoittaa. Nyt kun lueskelin noita vanhoja merkintöjä, niin kävi selväksi että se 'connective tissue' puuttuu. En kai vain ole tottunut kirjoittamaan sellaisia lyhyitä, kiirellisiä rykäisyjä aina kun sattuu sopiva tilaisuus tulemaan. Oikeastaan viksumpaa voisi olla jättää kirjoittamatta kokonaan, syystä, että tämä on aina niin hidasta ja tekstiä pitää pusertaa ulos väkisin hieman niin kuin... niih! Olen silti tuntevinani, notta jonkinlaista terapeuttista vaikutusta tällä on. Aivan kuin MINÄ nyt sellaista tarvitsisin.
Taidan pelailla vähän FNV:tä ennen kuin unimaailma kutsuu. Tosin se kolkuttelee jo nyt aika vahvana, koska heräsin liian aikaisin arkisiin puuhiin. Veimme tänään kermanvärisen sohvan ja nojatuolin Isoon Roskikseen. Olohuoneeseen tuli mukavasti uutta ja kaivattua lattiatilaa.
Sopranos-maraton on edennyt siten, että enää 12 episodia on katsomatta, eli 70+ on nyt plakkarissa. Eiköhän nuo loputkin ensi viikon aikana tule nähtyä. Ensiluokkaista shittiä, mikäli en ole jo tätä shöwta ylistänyt.
Pitäisi varmaan kirjoittaa muistiin jotain ns. tähdellisempää, mutten jaksa. Koska mitäs tässä? Ehkä se, että tekisi pitkästä aikaa taas mieli muuttaa kokonaan ulkomaille. Hankkia vähän lisää kokemuksia plakkariin. Pitäisi oikeasti hiljentyä miettimään eri vaihtoehtoja. Tällä hetkellä tästä touhusta puuttuu se päättäväisyys.
Ulkona on muuten sateiset ilmat. Loppuviikosta saamme ehkä taas hitusen lämpöä jotta uintimahikset vielä säilyvät.
Ni-in.
Pitäisi kirjoittaa tätä blogiakin paljon useammin, jotta täällä säilyisi jonkinlainen jatkuvuus. Taisin tästä jo joskus kirjoittaa. Nyt kun lueskelin noita vanhoja merkintöjä, niin kävi selväksi että se 'connective tissue' puuttuu. En kai vain ole tottunut kirjoittamaan sellaisia lyhyitä, kiirellisiä rykäisyjä aina kun sattuu sopiva tilaisuus tulemaan. Oikeastaan viksumpaa voisi olla jättää kirjoittamatta kokonaan, syystä, että tämä on aina niin hidasta ja tekstiä pitää pusertaa ulos väkisin hieman niin kuin... niih! Olen silti tuntevinani, notta jonkinlaista terapeuttista vaikutusta tällä on. Aivan kuin MINÄ nyt sellaista tarvitsisin.
Taidan pelailla vähän FNV:tä ennen kuin unimaailma kutsuu. Tosin se kolkuttelee jo nyt aika vahvana, koska heräsin liian aikaisin arkisiin puuhiin. Veimme tänään kermanvärisen sohvan ja nojatuolin Isoon Roskikseen. Olohuoneeseen tuli mukavasti uutta ja kaivattua lattiatilaa.
Sopranos-maraton on edennyt siten, että enää 12 episodia on katsomatta, eli 70+ on nyt plakkarissa. Eiköhän nuo loputkin ensi viikon aikana tule nähtyä. Ensiluokkaista shittiä, mikäli en ole jo tätä shöwta ylistänyt.
Pitäisi varmaan kirjoittaa muistiin jotain ns. tähdellisempää, mutten jaksa. Koska mitäs tässä? Ehkä se, että tekisi pitkästä aikaa taas mieli muuttaa kokonaan ulkomaille. Hankkia vähän lisää kokemuksia plakkariin. Pitäisi oikeasti hiljentyä miettimään eri vaihtoehtoja. Tällä hetkellä tästä touhusta puuttuu se päättäväisyys.
Ulkona on muuten sateiset ilmat. Loppuviikosta saamme ehkä taas hitusen lämpöä jotta uintimahikset vielä säilyvät.
Ni-in.
Wednesday, 3 August 2011
The fleeting existence of time
Elokuuta mennään ja kesä luonnollisesti jatkuu. Pahoja helteitä ei ole enää ollut ja onpa jokin päivä ollut ihan tuollaisia 15C päivälämpötiloja. Sateita ei ole tänne sattunut aikoihin, aurinkoa senkin edestä. Mutta ketä kiinnostaa sää? No, ei sen tarvitsekaan kiinnostaa muuta kuin itseäni. Blogini tarkoitus on edelleen vain kirjata asioita ylös ja muistiin. 8-)
En kuitenkaan ole nyt tarinatuulella. Näkeehän sen kesän updeittien määrästäkin jo, ettei ole paljon jaettavaa.
Koska muikkeli palaa Casa Bubuun illalla, olen päättänyt vähän siivoilla ja vetää viimeiset ilon hetket irti vapaudesta. Olen koko poikamieselämän ajan pelaillut New Vegasia lisäosineen isolta näytöltä. Nyt kun päivitin koneen tälle vuosikymmenelle näytönohjaimineen (joka muuten on Powercolorin HD6870) niin pelaaminen on totisesti muikeaa ja kaunista grafiikkaa kaipaava sisäinen nörttini on lauennut ja tyytyväinen. Dead Money-lisärin pelasin läpi tuossa viime viikolla. DM oli tietyiltä piirteiltään rasittava ja eteneminen oli todella hidasta, mutta tunnelma ja tarina nostavat tämän neljän apinan (****) laatuluokkaan. Loppupeleissä lisäri oli arvostelujaan parempi, eikä voi valittaa kun se irtosi 3 eurolla Steamin alemyynneistä. Nyt aloitin pelaamaan Vanhan Maailman Bluesia, mikä tämäkin vaikuttaa ihan lupaavalta. Honest Hearts oli ok, mutta tarinaltaan kyllä todella heikko, eikä tekemistä ollut lopulta kovin paljon hintaansa nähden.
Taidan lähteä juoksulenkille. Illalla Ouluun, huomenna lautoja maalailemaan ja sit ehkä rasteille. Ne kutsuu sitä elämän sisällöksi.
En kuitenkaan ole nyt tarinatuulella. Näkeehän sen kesän updeittien määrästäkin jo, ettei ole paljon jaettavaa.
Koska muikkeli palaa Casa Bubuun illalla, olen päättänyt vähän siivoilla ja vetää viimeiset ilon hetket irti vapaudesta. Olen koko poikamieselämän ajan pelaillut New Vegasia lisäosineen isolta näytöltä. Nyt kun päivitin koneen tälle vuosikymmenelle näytönohjaimineen (joka muuten on Powercolorin HD6870) niin pelaaminen on totisesti muikeaa ja kaunista grafiikkaa kaipaava sisäinen nörttini on lauennut ja tyytyväinen. Dead Money-lisärin pelasin läpi tuossa viime viikolla. DM oli tietyiltä piirteiltään rasittava ja eteneminen oli todella hidasta, mutta tunnelma ja tarina nostavat tämän neljän apinan (****) laatuluokkaan. Loppupeleissä lisäri oli arvostelujaan parempi, eikä voi valittaa kun se irtosi 3 eurolla Steamin alemyynneistä. Nyt aloitin pelaamaan Vanhan Maailman Bluesia, mikä tämäkin vaikuttaa ihan lupaavalta. Honest Hearts oli ok, mutta tarinaltaan kyllä todella heikko, eikä tekemistä ollut lopulta kovin paljon hintaansa nähden.
Taidan lähteä juoksulenkille. Illalla Ouluun, huomenna lautoja maalailemaan ja sit ehkä rasteille. Ne kutsuu sitä elämän sisällöksi.
Sunday, 24 July 2011
Hän on tullut takaisin
Syntyipäs taas pitkä tauko edellisen ja tämän blogikirjoituksen välille. Ei ole juurikaan ollut mitään suurta sydämen päällä viime aikoina, että olisi tullut hirveä tarve purkaa sielun tuskia tänne. Sanotaan asia vaikka noin.
Nina lähti aamulla Saksaan. Itse vietin päivän farmilla kovassa helteessä seuraten Ranskan ympäriajon ratkaisuhetkiä, ja nyt illemmalla kasasin itselleni leponurkkauksen ison telkun ääreen. Tässä on aikasta mukava köllötellä tuulettimen puhaltaessa naamalle epämiellyttävän kiehnäistä ilmaa. Aloitin tuossa muuten äsken FNV:n lisäosa 'Dead Moneyn' läpikahluun. Kuulemma se on raadollisen pitkä, ärsyttävä ja haastava, mutta onhan tässä aikaa ja ehkä kärsivällisyyttäkin saa kerättyä. Syy miksi palailin Falloutin maailmaan on se, että tuli tuossa potkittua tietsikkaan lisää puhtia osapäivityksillä. Moottorina toimii nyt neliytiminen Phenom II ja uusi emokin on neljän gigan muisteineen. Menin vielä vaihtamaan vanhentumaan päässeen näytönohjaimen HD6870-malliin. Asennus ja testaus menevät ensi viikkoon. Mutta siis konekaupoilla on oltu ja nyt ainakin on talven tylsien varalle konearsenaalia päivitetty. Skyrimit sun muut ei tuolla vanhemmalla solju. ;)
Ilmat ovat hikisiä, tänäänkin käytiin about 30 asteessa. Pakenin lämpöä mökkityömaalle, jossa rajunpuoleinen merituuli tuntui jopa kylmältä. Alan vähän lämpenemään tuolle mökin sijainnille. Mukava paikka jos saa rauhassa olla.
Amy Winehouse heitti elämän lusikan nurkkaan tänään. Rauha hänen muistolleen. Olisin halunnut naida häntä. Eilen lusikkansa nurkkaan heitti satakunta norjalaista teiniä seonneen ampujan ansiosta. Kato käy ja se pistää aina vähän miettimään.
Ns. poikamieselämä tässä jatkuu parin viikon verran.
Nina lähti aamulla Saksaan. Itse vietin päivän farmilla kovassa helteessä seuraten Ranskan ympäriajon ratkaisuhetkiä, ja nyt illemmalla kasasin itselleni leponurkkauksen ison telkun ääreen. Tässä on aikasta mukava köllötellä tuulettimen puhaltaessa naamalle epämiellyttävän kiehnäistä ilmaa. Aloitin tuossa muuten äsken FNV:n lisäosa 'Dead Moneyn' läpikahluun. Kuulemma se on raadollisen pitkä, ärsyttävä ja haastava, mutta onhan tässä aikaa ja ehkä kärsivällisyyttäkin saa kerättyä. Syy miksi palailin Falloutin maailmaan on se, että tuli tuossa potkittua tietsikkaan lisää puhtia osapäivityksillä. Moottorina toimii nyt neliytiminen Phenom II ja uusi emokin on neljän gigan muisteineen. Menin vielä vaihtamaan vanhentumaan päässeen näytönohjaimen HD6870-malliin. Asennus ja testaus menevät ensi viikkoon. Mutta siis konekaupoilla on oltu ja nyt ainakin on talven tylsien varalle konearsenaalia päivitetty. Skyrimit sun muut ei tuolla vanhemmalla solju. ;)
Ilmat ovat hikisiä, tänäänkin käytiin about 30 asteessa. Pakenin lämpöä mökkityömaalle, jossa rajunpuoleinen merituuli tuntui jopa kylmältä. Alan vähän lämpenemään tuolle mökin sijainnille. Mukava paikka jos saa rauhassa olla.
Amy Winehouse heitti elämän lusikan nurkkaan tänään. Rauha hänen muistolleen. Olisin halunnut naida häntä. Eilen lusikkansa nurkkaan heitti satakunta norjalaista teiniä seonneen ampujan ansiosta. Kato käy ja se pistää aina vähän miettimään.
Ns. poikamieselämä tässä jatkuu parin viikon verran.
Tuesday, 28 June 2011
Yhtä, toista ja kolmatta
Asiaa olisi taas paljon enemmän kuin mitä jaksan kirjoittaa.
Viimeinen reilu viikko on ollut kiireistä aikaa. Toissa viikonloppuna kävin juoksemassa aamuosuuden Jukolan viestissä Virolahdella. Siis äärimmäisen kaukana. Odotin jotain hienoja järvimaisemia, mutta samanlaista korpeahan siellä oli kuin melkein joka puolella maata. Itse suunnistus-suoritus oli aika heikko, mutta löysin krastit ja pääsin maalin, mikä olikin tavoite.
Helsinki-Tukholma-risteily oli mukavampi kokemus. Ihan hienoa kokea tuo laivan tunnelma ensimmäistä kertaa. Kaunistahan siellä saaristossa on ja tuli oltua vähän päissäänkin, syöpöttelemässä maistuvaa meriaamiaista ja tuskastuttua paluumatkan ihmispaljouteen. Tukholma oli mielenkiintoinen mesta, mutta aikaa ei ollut lainkaan tarpeeksi. Siinä vain käveltiin lenkki keskustan ympäri. Nähtiin sentään sattumalta Vic ja Dan eli kuninkaalliset lähietäisyydeltä... kokemus tuokin.
Sitten myös perinteinen korpimetsien Juhannus tuli ja meni. Meno oli vielä hullumpaa kuin viime vuonna ja aika lailla lähellä oltiin jo meikäläisen sietolimittiä. Paikka oli todella korvessa eikä lähistöllä ollut edes kunnon järveä. Hyttysiä oli ankaran paljon kuten myös sadetta ja ikuisesti maailman tappiin asti valittavia naisihmisiä, majoitustilatkin olivat aika heikot. Hyvä seura ja kunnon känni pelastivat silti tämän Juhannuksen, vaikka olisihan tota voinut juhlia myös selvinpäin, ihan tavallisesti. No, aika tulee pyyhkimään ikävät muistot pois.
Ei tällä kertaa muuta. :D
Viimeinen reilu viikko on ollut kiireistä aikaa. Toissa viikonloppuna kävin juoksemassa aamuosuuden Jukolan viestissä Virolahdella. Siis äärimmäisen kaukana. Odotin jotain hienoja järvimaisemia, mutta samanlaista korpeahan siellä oli kuin melkein joka puolella maata. Itse suunnistus-suoritus oli aika heikko, mutta löysin krastit ja pääsin maalin, mikä olikin tavoite.
Helsinki-Tukholma-risteily oli mukavampi kokemus. Ihan hienoa kokea tuo laivan tunnelma ensimmäistä kertaa. Kaunistahan siellä saaristossa on ja tuli oltua vähän päissäänkin, syöpöttelemässä maistuvaa meriaamiaista ja tuskastuttua paluumatkan ihmispaljouteen. Tukholma oli mielenkiintoinen mesta, mutta aikaa ei ollut lainkaan tarpeeksi. Siinä vain käveltiin lenkki keskustan ympäri. Nähtiin sentään sattumalta Vic ja Dan eli kuninkaalliset lähietäisyydeltä... kokemus tuokin.
Sitten myös perinteinen korpimetsien Juhannus tuli ja meni. Meno oli vielä hullumpaa kuin viime vuonna ja aika lailla lähellä oltiin jo meikäläisen sietolimittiä. Paikka oli todella korvessa eikä lähistöllä ollut edes kunnon järveä. Hyttysiä oli ankaran paljon kuten myös sadetta ja ikuisesti maailman tappiin asti valittavia naisihmisiä, majoitustilatkin olivat aika heikot. Hyvä seura ja kunnon känni pelastivat silti tämän Juhannuksen, vaikka olisihan tota voinut juhlia myös selvinpäin, ihan tavallisesti. No, aika tulee pyyhkimään ikävät muistot pois.
Ei tällä kertaa muuta. :D
Sunday, 12 June 2011
in a humidifier
Hiostava päivähän tästäkin kehittyi, varsinaiset helteet on kyllä ihan näillä hetkillä jo historiaa. Viileää pohjoisenpuoleista tuulta tarjoillaan, vielä kun nuo sateet/ukkoset saapuisivat niin pääsisin nauttimaan aidosti viileistä keleistä. Ihanata!
Eilen tuli taas nauttimisen sijaan tehtyä ihan aitoa työtä. Kerättiin suunnistusrastit luonnosta pois unelmasäässä, eli 30 asteen auringonpaisteessa pilvettömältä taivaalta. Siihen päälle navetointia. Illalla mentiin löhöilemään Ohtakariin, mutta uimisesta ei tullut mitään... helteet ei ole kyllä tehny paskaakaan veden lämpötilalle tuolla kohti rantaa. Oli pakko vaan tyytyä makoilemaan ja kuuntelemaan luonnon ääniä.
Kesämöksä edistyy, pohjatyötä tehdään melkein päivittäin ja kaivot/sähköt alkaa olla paikoillaan. Kivet ja muovit enää tuohon, niin voi tota kirvesmiestä alkaa kutsumaan paikalle... Pauhis vaikuttaa kyllä mäkäräisten paratiisilta, sanokaa mun sanoneen.
Toiveissa on, että tämä alla näkyvä kamera saapuisi myös ehjänä jo alkuviikosta. En ole kärsivällinen ihminen.
Eilen tuli taas nauttimisen sijaan tehtyä ihan aitoa työtä. Kerättiin suunnistusrastit luonnosta pois unelmasäässä, eli 30 asteen auringonpaisteessa pilvettömältä taivaalta. Siihen päälle navetointia. Illalla mentiin löhöilemään Ohtakariin, mutta uimisesta ei tullut mitään... helteet ei ole kyllä tehny paskaakaan veden lämpötilalle tuolla kohti rantaa. Oli pakko vaan tyytyä makoilemaan ja kuuntelemaan luonnon ääniä.
Kesämöksä edistyy, pohjatyötä tehdään melkein päivittäin ja kaivot/sähköt alkaa olla paikoillaan. Kivet ja muovit enää tuohon, niin voi tota kirvesmiestä alkaa kutsumaan paikalle... Pauhis vaikuttaa kyllä mäkäräisten paratiisilta, sanokaa mun sanoneen.
Toiveissa on, että tämä alla näkyvä kamera saapuisi myös ehjänä jo alkuviikosta. En ole kärsivällinen ihminen.
Friday, 10 June 2011
Tuskallisen kuumaa
Osaan kyllä tämän valittamisen taidon. Mutta fakta vain luetaan niin, että vihaan kuumaa säätä aina ja kaikkialla, paitsi biitsillä. Vaikka ulkona elohopea tipahti jo lähes 15 asteeseen, eihän se tietenkään kovin tehokkaasti viilennä itse asuntoa. Ikkunoita ei voi kissojen vuoksi pitää sepposen selällään, vaikka haluaisikin. Tätä pitäisi kestää vielä pari päivää; sunnuntaina ehkä helpottaa. Harkitsen ensi yön viettämistä parvekkeella. :D
Päivällä runnottiin pikkulehmiä pimeästä navetasta ulos ja aitaukseen. Elukat eivät tietenkään liikkuneet juuri mihinkään ilman tuntikausien verta, hikeä ja kyyneliä. Ok, ei ehkä kyyneliä sentään. Siitä kertyneellä hiellä kyllä täyttäisi mooonta kaljapulloa. Jostain pohjoisesta virrannut tuuli teki olosta siedettävää, vaikka ilmat oli muuten ihan samankaltaiset kuin eilen.
Siinä tuli sitten käytyä houraatissa suunnistamassakin. Ihan hyvin meni, kai, enkä delannut nestehukkaan. Tuloksia ei tähän mennessä ole ilmestynyt. Viipyily muuten oli aiemmin hyvin tyypillistä omalle seuralleni, mutta tänä vuonna asia on parantunut. Olen kyllä kärsimätön tulosten suhteen, myönnetään se ilman sarvia ja hampaita. En tiedä miksi. Eihän tuloksia kuitenkaan ole mukava odottaa niin kauan, että itse kisa on jo unohtunut? Whatever, viikonloppuna pääsen keräämään rastimerkit pois maastosta.
Huomenna vain lepään. Toivottavasti. Koskaan ei oikein voi luvata mitä tuleman pitää. Oikeastaan... kenelle tässä muka pitäisi jotain luvata? :D
Päivällä runnottiin pikkulehmiä pimeästä navetasta ulos ja aitaukseen. Elukat eivät tietenkään liikkuneet juuri mihinkään ilman tuntikausien verta, hikeä ja kyyneliä. Ok, ei ehkä kyyneliä sentään. Siitä kertyneellä hiellä kyllä täyttäisi mooonta kaljapulloa. Jostain pohjoisesta virrannut tuuli teki olosta siedettävää, vaikka ilmat oli muuten ihan samankaltaiset kuin eilen.
Siinä tuli sitten käytyä houraatissa suunnistamassakin. Ihan hyvin meni, kai, enkä delannut nestehukkaan. Tuloksia ei tähän mennessä ole ilmestynyt. Viipyily muuten oli aiemmin hyvin tyypillistä omalle seuralleni, mutta tänä vuonna asia on parantunut. Olen kyllä kärsimätön tulosten suhteen, myönnetään se ilman sarvia ja hampaita. En tiedä miksi. Eihän tuloksia kuitenkaan ole mukava odottaa niin kauan, että itse kisa on jo unohtunut? Whatever, viikonloppuna pääsen keräämään rastimerkit pois maastosta.
Huomenna vain lepään. Toivottavasti. Koskaan ei oikein voi luvata mitä tuleman pitää. Oikeastaan... kenelle tässä muka pitäisi jotain luvata? :D
Thursday, 9 June 2011
Aavikkosimulaattorissa, pvä II
Helleaalto koettelee meitä edelleen. Tänään naposteri kävi 30 asteessa, mutta onneksi kykenimme pakenemaan kärsimystä rannalle. Vesi ei ollut lähimainkaan lämpimäksi kutsuttavaa, mutta taistelin itselleni muutaman uintimetrin, eli turkki on heitetty. Lämmin sää tietysti helpotti urakkaa. Iltapäivä The Pauhassa oli muullakin tavoin mukava. Oleskelun kruunasi lammaslauma, joka ei ollut luonteeltaan vähääkään epäsosiaalinen. Siis kyllä, lammaslauma. Menimme hoitoalueelle uiskentelemaan, ja onneksi ehdimme sen tehdä ennen kuin saimme luoksemme määkiviä ystäviä. Ei siinä mitenkään olisi käynyt. Armeijan läsnäolon lisäksi harmittaa se, että nuo söpöt elukat paskovat rannan ihan surkeaan kuntoon. Laiduntamisen olisi paras olla kestämättä enää pitkään.
Henkisesti tässä menee ihan ok, kunhan nyt lopulta selviää näistä epämiellyttävistä helteistä. Ilmalämpöpumppu tekisi todella erskaa...!! Jos alkukesä on tällaista, millaisia helleaaltoja on lupa odottaa tuossa parin kuukauden sisällä, kun ilmat on jo lähtökohtaisesti lämpimämpiä... siellä, mistä sitä lämmintä ilmaa sitten puskeekaan.
Onneksi lähipäivinä, toivottavasti jo perjantaina saan tuon uudenkarhean kameran likaisiin käsiini. Tuntuu edelleen vahvasti oikealta päätökseltä ostaa minijärkkäriksi tuo Olympus, vaikka olenkin ennen merkkiä karsastanut. Pääasia, että kuvanlaadun ja kuvausmahdollisuuksien puolesta otan nyt helvetillisen harppauksen eteenpäin. Laitoin myös luotto-Ixuksen myyntiin. Tuntuu vähän mielenhäiriöiseltä hetken mielijohteelta, mutta raha kyllä kelpaa. Kauan ollaan oltu kimpassa. :D
Huomenna taas landelle. Tästä tulee jokapäiväistä. Mutta muuuuut-ta, lopuksi kevennän tunnelmaa kuvalla uuden kissan ensimmäisestä ulkoilusessiosta:
Henkisesti tässä menee ihan ok, kunhan nyt lopulta selviää näistä epämiellyttävistä helteistä. Ilmalämpöpumppu tekisi todella erskaa...!! Jos alkukesä on tällaista, millaisia helleaaltoja on lupa odottaa tuossa parin kuukauden sisällä, kun ilmat on jo lähtökohtaisesti lämpimämpiä... siellä, mistä sitä lämmintä ilmaa sitten puskeekaan.
Onneksi lähipäivinä, toivottavasti jo perjantaina saan tuon uudenkarhean kameran likaisiin käsiini. Tuntuu edelleen vahvasti oikealta päätökseltä ostaa minijärkkäriksi tuo Olympus, vaikka olenkin ennen merkkiä karsastanut. Pääasia, että kuvanlaadun ja kuvausmahdollisuuksien puolesta otan nyt helvetillisen harppauksen eteenpäin. Laitoin myös luotto-Ixuksen myyntiin. Tuntuu vähän mielenhäiriöiseltä hetken mielijohteelta, mutta raha kyllä kelpaa. Kauan ollaan oltu kimpassa. :D
Huomenna taas landelle. Tästä tulee jokapäiväistä. Mutta muuuuut-ta, lopuksi kevennän tunnelmaa kuvalla uuden kissan ensimmäisestä ulkoilusessiosta:
Wednesday, 8 June 2011
Heatwaves' killing us... slowly
Tänään pamahti yllättäen 30 asteen lämpöraja rikki. Ajankohtaan nähden harvinainen lämpöjytky (!!) aikoo jatkaa kärventämistä viikon loppuun saakka. Voiko tässä kohtaa paremmin sanoa, että me no likey! Tästä viikosta tulee hikinen. Lämpötila on nyt kello yksi yöllä 19 astetta, joten ei paljon helpota. Treenata ei jaksa, mutta ei tarvitsekaan: saa nähdä, kykeneekö tässä edes suunnistuksiin. Alkoi juuri väsyttääkin ja muutenkin on jotenkin epämiellyttävällä tavalla irtonainen olo. Nyyh, nyyh.
Valmistuin uimamaisteriksi; paperit saapuivat toissapäivänä. Se siitä. Nyt mulla on virallisesti ammatti. Hoh hoijaa.
Ostin Saksan eBaysta E-LP1 minijärkkärin. Arvelin, että oli jo korkea aika hankkia kunnon kamera, ettei tarvitse olla täysin tuon Ixuksen varassa. Valokuvaus on kuitenkin yksi harvoista intohimoistani. Kyseessä on asiakaspalautus-kamera joka on kunnostettu. Saa nähdä, miten ja milloin se saapuu tuohon ovelle. Odotus on tietenkin kova ja odottavan aika äärimmäisen pitkä. Itse laite kuulostaa arvostelujen perusteella juuri siltä, mitä haluan ja tarvitsen. Tai siis tarvitsen tietenkin Leica M9:n, mutta sellainen on yhtä arvokas kuin autoni. Jalat maahan siis.
Olisipa jo 20 pvä ja Tukholman risteily. Heinäkuussa on ehkä Varsovan matka tiedossa, siltä alkaa vaikuttamaan.
Mökin paperiasiat on selvitetty ja rakentaminen on päässyt alulle. Toivotaan sujuvaa edistystä projektille. Siis... mua raastaa tämä lämpö!! Onneksi kärsimme siitä yhdessä! :P
Valmistuin uimamaisteriksi; paperit saapuivat toissapäivänä. Se siitä. Nyt mulla on virallisesti ammatti. Hoh hoijaa.
Ostin Saksan eBaysta E-LP1 minijärkkärin. Arvelin, että oli jo korkea aika hankkia kunnon kamera, ettei tarvitse olla täysin tuon Ixuksen varassa. Valokuvaus on kuitenkin yksi harvoista intohimoistani. Kyseessä on asiakaspalautus-kamera joka on kunnostettu. Saa nähdä, miten ja milloin se saapuu tuohon ovelle. Odotus on tietenkin kova ja odottavan aika äärimmäisen pitkä. Itse laite kuulostaa arvostelujen perusteella juuri siltä, mitä haluan ja tarvitsen. Tai siis tarvitsen tietenkin Leica M9:n, mutta sellainen on yhtä arvokas kuin autoni. Jalat maahan siis.
Olisipa jo 20 pvä ja Tukholman risteily. Heinäkuussa on ehkä Varsovan matka tiedossa, siltä alkaa vaikuttamaan.
Mökin paperiasiat on selvitetty ja rakentaminen on päässyt alulle. Toivotaan sujuvaa edistystä projektille. Siis... mua raastaa tämä lämpö!! Onneksi kärsimme siitä yhdessä! :P
Monday, 30 May 2011
Uutta viikkoa pukkaa
New Day Rising
New California Rebublic
Naked Daniella Running
Yritän kahvitella itseäni hereille. Heräsin melko aikaisin ovikelloon, mitä edelsi asiaankuuluvat, ahdistusta tehokkaasti lisäävät unet. Päivän ohjelma on käydä kaupassa ja juoksulenkillä, ehkä illalla sitten jonnekin ravintolaan "juhlimaan" valmistumistani. Jätän publiikin VY:llä välistä: vähän kaduttaa, mutta koska en nauti tuollaisista paskanjäykistä juhlahetkistä, miksipä mennä sinne itseään kiduttamaan? Kolahtakoot paperit postilaatikosta mahdollisimman pian. Päivää juhlistan sitten ainakin Cohiba-sikarilla.
Mitäs pelirintamalla pitkästä aikaa? Pelailen Sivilisaatiota, taas. Valloitan maailmaa Afrikan viidakkomiehinä Zuluina. Loistava ja koukuttava peli, mutta ehkä kaipaisi jo jotain modausta, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Muuten olen vihdoin pelannut Broken Steelin läpi, joten F3 on nyt myös paketissa. Ehkä kourallinen tehtäviä jäi kokonaisuudessaan suorittamatta; en tiedä, eikä se haittaa. Upea peli. NV:tä pelataan sitten, kun jaksan hankkia noita uusia lisäosia.
Elämääni ei muuten onneksi kuulu mitään dramaattista. Parin viikon päästä edessä olisi Jukolan viesti, sitten Tukholman risteily ja lopuksi pelonsekaista hermostumista aiheuttava mökkiviikonloppu Ullavassa. Toivottavasti elän sinne asti... toivottavasti, kai.
New California Rebublic
Naked Daniella Running
Yritän kahvitella itseäni hereille. Heräsin melko aikaisin ovikelloon, mitä edelsi asiaankuuluvat, ahdistusta tehokkaasti lisäävät unet. Päivän ohjelma on käydä kaupassa ja juoksulenkillä, ehkä illalla sitten jonnekin ravintolaan "juhlimaan" valmistumistani. Jätän publiikin VY:llä välistä: vähän kaduttaa, mutta koska en nauti tuollaisista paskanjäykistä juhlahetkistä, miksipä mennä sinne itseään kiduttamaan? Kolahtakoot paperit postilaatikosta mahdollisimman pian. Päivää juhlistan sitten ainakin Cohiba-sikarilla.
Mitäs pelirintamalla pitkästä aikaa? Pelailen Sivilisaatiota, taas. Valloitan maailmaa Afrikan viidakkomiehinä Zuluina. Loistava ja koukuttava peli, mutta ehkä kaipaisi jo jotain modausta, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Muuten olen vihdoin pelannut Broken Steelin läpi, joten F3 on nyt myös paketissa. Ehkä kourallinen tehtäviä jäi kokonaisuudessaan suorittamatta; en tiedä, eikä se haittaa. Upea peli. NV:tä pelataan sitten, kun jaksan hankkia noita uusia lisäosia.
Elämääni ei muuten onneksi kuulu mitään dramaattista. Parin viikon päästä edessä olisi Jukolan viesti, sitten Tukholman risteily ja lopuksi pelonsekaista hermostumista aiheuttava mökkiviikonloppu Ullavassa. Toivottavasti elän sinne asti... toivottavasti, kai.
Tuesday, 24 May 2011
Uninen tiistai-aamu
Tänään pelkkä kirjoittaminenkin tuntuu hankalalta tämän väsymyksen luoman usvaverhon takaa. Cookie naukuu ovella huomiota, Maya vain nukkuu sohvalla... ulkona on lämmintä, mutta tuulista ja synkkää. Unohdin lisätä kahvia kahvinkeittimeen; toinen kerta lopulta sanoi sitten toden. Jotain mukatärkeää tekemistäkin piti tälle päivälle olla, mutten nyt saa niitä päähäni. Siivota aina toki voisi. Tilaamani paketit ovat sentään matkalla. Ostin korvakuulokkeet lenkkeilyä varten, vaikka en juuri nyt omistakaan mp3-soitinta. Kauan ja hyvin palvellut Zen Stone lensi taannoin metsätöissä jonnekin ojaan, kun iso kuusen karahka, jota olin juuri heittämässä ojan yli metsään, tarttui siihen. Koominen tilanne kaiken kaikkiaan, ja harmittaa vieläkin. :D Muijalle ostin verkkolaturin Ipodiin ja itselle vielä muutama tyyriimpi sikari, vähän hienompaa laatua näes. Tarkoitus olisi noita poltella valmistujaispäivänä ja Ruotsin risteilyllä ainakin. Siinä sitten näkee onko tuo mafiosomainen sikarien polttelu yhtään se mun juttu, mutta ainakin joskus elämässään tulee sitten poltettua kuubalaista sikaria.
Kesämökkiprojekti toivon mukaan etenee tänään. Ongelmaa on tullut paloturvallisuus asioissa... mökkien välimatka toisiinsa nähden ei kuulemma ole riittävä. Joku jantteri oli kuitenkin saanut hakemuksensa läpi lähes samoilla mitoilla kun mitä meillä on, joten siihen on hyvä vedota.
Siinä jo vähän vanhentunutta kuvaa rakennussaitilta. Olen ajattelut ihan oman blogin perustamista asialle, mutta jää nähtäväksi.
Kesämökkiprojekti toivon mukaan etenee tänään. Ongelmaa on tullut paloturvallisuus asioissa... mökkien välimatka toisiinsa nähden ei kuulemma ole riittävä. Joku jantteri oli kuitenkin saanut hakemuksensa läpi lähes samoilla mitoilla kun mitä meillä on, joten siihen on hyvä vedota.
Siinä jo vähän vanhentunutta kuvaa rakennussaitilta. Olen ajattelut ihan oman blogin perustamista asialle, mutta jää nähtäväksi.
Monday, 23 May 2011
Sombreros, mi amigo
Tänne pitäisi varmaan kirjoittaa jotain pelkästään siksi, etten ole aikoihin kirjoittanut mitään. Se vain on todella vaikeaa kun tulee näin pitkiä taukoja: postausten välille ei synny mitään asiasidettä. Niin myös nyt...
Oikeastaan minulla menee oikein hyvin. Oloni ei ole ehkä koskaan ennen tuntunyt näin keveältä ja huolettomalta kuin se tänä keväänä on tuntunut. Maisterin paprut tulevat postissa lähiaikoina, sekin vaihe elämää kaikkine stressaamisineen jää vihdoin taakse ja esiin astuu työt... jos on astuakseen. En jaksa murehtia sillä mitä tuleman pitää, mutta opiskelija-statuksen tuomaa turvaverkkoa ei enää ole. Katsotaan nyt. Tällä hetkellä mieleni tekisi kovasti vaihtaa maisemaa, on tehnyt jo pitkään... Kolkkola on kiva pikkukaupunki, mutta niin armottoman tylsä ja nopeasti nähty. Ainut hyvä puoli on se, että tästä on lyhyt matka luontoon tutuille tiluksille.
Kevät on ollut aika lämmin, aurinkoa on riittänyt. Mökinrakennus päässee lähiviikkoina tosissaan vauhtiin. Sehän tässä on koko kevään porukoita -ja vähän itseänikin- työllistänytkin.
Kirjoitan kaikesta muusta sitten lähempänä h-hetkeä, jos syytä ilmenee. Tiuku repii jo kolmea yöllä ja olen joulusta asti pystynyt pitämään yllä ok-unirytmiä. En lähde nyt ryssimään sitä.
Oikeastaan minulla menee oikein hyvin. Oloni ei ole ehkä koskaan ennen tuntunyt näin keveältä ja huolettomalta kuin se tänä keväänä on tuntunut. Maisterin paprut tulevat postissa lähiaikoina, sekin vaihe elämää kaikkine stressaamisineen jää vihdoin taakse ja esiin astuu työt... jos on astuakseen. En jaksa murehtia sillä mitä tuleman pitää, mutta opiskelija-statuksen tuomaa turvaverkkoa ei enää ole. Katsotaan nyt. Tällä hetkellä mieleni tekisi kovasti vaihtaa maisemaa, on tehnyt jo pitkään... Kolkkola on kiva pikkukaupunki, mutta niin armottoman tylsä ja nopeasti nähty. Ainut hyvä puoli on se, että tästä on lyhyt matka luontoon tutuille tiluksille.
Kevät on ollut aika lämmin, aurinkoa on riittänyt. Mökinrakennus päässee lähiviikkoina tosissaan vauhtiin. Sehän tässä on koko kevään porukoita -ja vähän itseänikin- työllistänytkin.
Kirjoitan kaikesta muusta sitten lähempänä h-hetkeä, jos syytä ilmenee. Tiuku repii jo kolmea yöllä ja olen joulusta asti pystynyt pitämään yllä ok-unirytmiä. En lähde nyt ryssimään sitä.
Wednesday, 16 March 2011
Normia...
Tuntuu taas vähän typerältä kirjoittaa tänne mitään kun en ole pitänyt päivistä ajan tasalla mistään tapahtumista. Tänään tuli kuitenkin käytyä taas pitkästä aikaa Vaasassa graduhommista juttelemassa. Feedbäkkiä on tullut aika lailla, nyt vain pitäis jaksaa tehdä tuo valtava määrä muutoksia. Hermot on kyllä kireällä tuon paskan kanssa. Ai niin, Vaasa ei ollut kovasti muuttunut, mitä nyt jokunen liike oli lopettanut ja uusia tullut tilalle ja kaikki opiskelijat näyttivät entistä nuoremmilta ja naiset nätemmiltä. Normaalia ajan kulumista siis. Onhan tuolla hieman aktiivisempaa opiskelijaelämää kuin täällä... surullista mutta totta. ;)
Ostettiin muuten yks päivä uusi telkku: 42" LG ja olen erittäin tyytyväinen oscchtokseen. Kaikkea on vaan niin mukavampaa kattoa, urheilua eritoten.
Ai niin, ja kahvakuulan laitoin. Ekat pikkutreenit tuntu todella hyvältä, täytyy kyllä pureutua tuon saloihin paljon syvällisemmin. Tarkoitus ei ole hankkia lihasmassaa vaan kestävyyttä ja keskivartalon tukilihaksia vahvistaa myös... saas nähdä.
Ostettiin muuten yks päivä uusi telkku: 42" LG ja olen erittäin tyytyväinen oscchtokseen. Kaikkea on vaan niin mukavampaa kattoa, urheilua eritoten.
Ai niin, ja kahvakuulan laitoin. Ekat pikkutreenit tuntu todella hyvältä, täytyy kyllä pureutua tuon saloihin paljon syvällisemmin. Tarkoitus ei ole hankkia lihasmassaa vaan kestävyyttä ja keskivartalon tukilihaksia vahvistaa myös... saas nähdä.
Saturday, 19 February 2011
NixNaixNixNaix
Mitäs tänään... pakkaset jatkuu sinnikkäästi eikä loppua edes näy, joten vaihtoehtojen puutteessa kuntoilin vähän jumppaamalla. Kumma, että tuollasen jumppatuokion jälkeen on lihakset väsyneemmät kuin 25 kilsan hiihtolenkin jälkeen, mutta on muistettava että mun venyttely hiihdon/uinnin jälkeen on vähäistä, ja tuossa tulee venyteltyä kyllä vähän joka ruumiinosaa. Huomenna maaseudulla täytyy koittaa ehtiä pikku lenkille (jää varmasti tekemättä) ja/tai sunnuntaina sitten uimaan, jottei peruskunto tipahda ihan nollaan. Nyt kun kerrankin sellaisen eteen on nähnyt vaivaa.
Mama ja Jenni piipahtivat käymässä iltasella.
Yläkerran naapurin mummo sai vainoharhaisuus-kohtauksen. Sitä olikin hauska kuunnella ovenraosta. Toivottavasti minulle ei koskaan käy niin, että alan näkemään vieraita ihmisiä parvekkeellani, joita siellä ei todellisuudessa ole. Vanhuudenhöperyydessä on omat pelottavat puolensa.
Noin muuten oloni on raukea eikä elämässämme vieläkään ole tapahtunut mitään erikoisen dramaattista. Muutto on aina välillä mielessä. Tää oon vain niin tylsä ja ankea paikka. Ja valivalivalivalivalix. Ehkä se olis unen paikka.
Single White Female 2... oon mä parempiakin leffoja nähnynnäänninnannunnan.
~J~
Mama ja Jenni piipahtivat käymässä iltasella.
Yläkerran naapurin mummo sai vainoharhaisuus-kohtauksen. Sitä olikin hauska kuunnella ovenraosta. Toivottavasti minulle ei koskaan käy niin, että alan näkemään vieraita ihmisiä parvekkeellani, joita siellä ei todellisuudessa ole. Vanhuudenhöperyydessä on omat pelottavat puolensa.
Noin muuten oloni on raukea eikä elämässämme vieläkään ole tapahtunut mitään erikoisen dramaattista. Muutto on aina välillä mielessä. Tää oon vain niin tylsä ja ankea paikka. Ja valivalivalivalivalix. Ehkä se olis unen paikka.
Single White Female 2... oon mä parempiakin leffoja nähnynnäänninnannunnan.
~J~
Friday, 11 February 2011
Eräänä pferjantaisena aamuyönä
... kirjoitan tänne taas lyhyesti tuntemuksistani. Luvassa siis silkkaa tajunnanvirtaa.
Laitoimme talomme tapettiosastoa uusiksi. Räväkähkö (ai kuinka ihanan konservatiivinen ilmaisu) japsityylinen uusi tapetti tekee kämpästä heti kodikkaamman. Miksikähän tuota ei ole aiemmin tullut heiteltyä tapettia seinään? No taitaa olla kissan tuhotyön todennäköisyyden minimoinnista kyse. Ai hittolainen muuten mikä selitys. Noh, täytyy ostaa vielä rulla tai pari jotta päätykin saa peitteensä, vähän siis jäi päädystä paljaaksi. Ja vanha tapetti on toki tylsääkin tylsempi ja sieltä sun täältä jo kulahtanutkin.
Muuten päivä oli epäuskon, hämmennyksen ja sisäisen ilon sekoitusta. Kaikkea sontaa sitä saakin Facebookista lukea, tosin jostain syystä olen kuitenkin enimmäkseen iloisella päällä. Onneksi vanha totuus on se, että vain omaan elämäänsä voi helposti vaikuttaa ja vain siitä lopulta tarvitsee ottaa stressiä.
Elämä jatkuu, mutta saa nähdä kauanko se vielä jatkuu tässä kaupungissa.
~ yours truly :D
Laitoimme talomme tapettiosastoa uusiksi. Räväkähkö (ai kuinka ihanan konservatiivinen ilmaisu) japsityylinen uusi tapetti tekee kämpästä heti kodikkaamman. Miksikähän tuota ei ole aiemmin tullut heiteltyä tapettia seinään? No taitaa olla kissan tuhotyön todennäköisyyden minimoinnista kyse. Ai hittolainen muuten mikä selitys. Noh, täytyy ostaa vielä rulla tai pari jotta päätykin saa peitteensä, vähän siis jäi päädystä paljaaksi. Ja vanha tapetti on toki tylsääkin tylsempi ja sieltä sun täältä jo kulahtanutkin.
Muuten päivä oli epäuskon, hämmennyksen ja sisäisen ilon sekoitusta. Kaikkea sontaa sitä saakin Facebookista lukea, tosin jostain syystä olen kuitenkin enimmäkseen iloisella päällä. Onneksi vanha totuus on se, että vain omaan elämäänsä voi helposti vaikuttaa ja vain siitä lopulta tarvitsee ottaa stressiä.
Elämä jatkuu, mutta saa nähdä kauanko se vielä jatkuu tässä kaupungissa.
~ yours truly :D
Thursday, 10 February 2011
Tänä päivänä pilvisen taivaan alla
... ei hirveästi tapahtunut.
Kirjoittaminen on jossain mielentilassa vaikeaa enkä aina täysin ymmärrä, mikä siitä niin vaikeaa tekee. Ehkä asiaa voisi selvittää joskus. Nyt istun tässä koneella ja odotan unten saapumista. Kissat viihdyttävät toisiaan juoksemalla käytäviä edestakaisin; jos en vielä maininnut, niin meillä on talossa uusi katti joka toistaiseksi kulkee omalla nimellään Maya. Katti on hyvin ihmisläheinen, Keksiin jos vertaa. Todella mukava otus ja kiva lisä perheeseen kaikenkaikkiaan.
Tuli ostettua vähän uutta tapettia, josko yhden seinän liisteröisi eloisamman näköiseksi. Siitä voisi lähteä liikkeelle, ja röstätä sitten loputkin kattien puremat seinälohkot vekeen makuuhuonetta myöten, ennenkuin täältä muutetaan pois. Valkoista tapettia jossa on ruskeita ja muistia kukkakuvioita. Niih, sitä en muuten tiedä milloin muutto tapahtuu, mutta jos ei työtilanne merkittävästi täällä muutu, niin jotainhan asialle täytyy tehdä. Olen vakavasti miettinyt Tammerforsiin päin muuttoa. Se on ehkä vaihtoehdoista niitä parhaita, mikäli sopiva asunto järjestyy. Työnhaku on tietysti kiivaimmillaan, en muista lähellekään kaikkia tahoja jonne olen hakemuksia heitellyt, mutta kymmenittäin niitä on. Työtä niidenkin kirjoittelu teettää.
Jatkoin tuossa Civ viitosen pelailua. Pelin arvostelut ovat olleet melko kaksijakoiset, ja voin omasta puolestakin toitottaa, että tää peli ei vain onnistu pitämään mielenkiintoa yllä. Mitään edellisen osan kaltaista pakkomiellettä ei ole syntynyt ja tää johtuu varmasti kaikesta peliin liittyvästä yksinkertaistamisesta. Lisäksi se pyörii todella heikosti siihen nähden, kuinka huonoja grafiikat ovat. Nelosen täydellisydestä on tietty vaikea parantaa, mutta kun jokainen edellinen osa on ollut niin loistava peli, niin haljultahan tää tuntuu. Noh, aina on ne edelliset osat ja kyllä tätäkin muun tekemisen puutteessa voi pelata.
Pakkanen kiristyi tänään sellaseen kirpakoihin talvilukemiin ja ei näytä laantuvan, joten hiihto jää valikoimasta poies. Uimaan ei tahdo jaksaa yksin lähteä, täytyy vaan keksiä jotain korvaavaa rääkkiä, tai vaihtoehtoisesti katsella mahan kasvavan.
Jooh, väkisin ei tule hyvää, palaan asiaan kun on jotain muutakin kerrottavaa. :O)
Kirjoittaminen on jossain mielentilassa vaikeaa enkä aina täysin ymmärrä, mikä siitä niin vaikeaa tekee. Ehkä asiaa voisi selvittää joskus. Nyt istun tässä koneella ja odotan unten saapumista. Kissat viihdyttävät toisiaan juoksemalla käytäviä edestakaisin; jos en vielä maininnut, niin meillä on talossa uusi katti joka toistaiseksi kulkee omalla nimellään Maya. Katti on hyvin ihmisläheinen, Keksiin jos vertaa. Todella mukava otus ja kiva lisä perheeseen kaikenkaikkiaan.
Tuli ostettua vähän uutta tapettia, josko yhden seinän liisteröisi eloisamman näköiseksi. Siitä voisi lähteä liikkeelle, ja röstätä sitten loputkin kattien puremat seinälohkot vekeen makuuhuonetta myöten, ennenkuin täältä muutetaan pois. Valkoista tapettia jossa on ruskeita ja muistia kukkakuvioita. Niih, sitä en muuten tiedä milloin muutto tapahtuu, mutta jos ei työtilanne merkittävästi täällä muutu, niin jotainhan asialle täytyy tehdä. Olen vakavasti miettinyt Tammerforsiin päin muuttoa. Se on ehkä vaihtoehdoista niitä parhaita, mikäli sopiva asunto järjestyy. Työnhaku on tietysti kiivaimmillaan, en muista lähellekään kaikkia tahoja jonne olen hakemuksia heitellyt, mutta kymmenittäin niitä on. Työtä niidenkin kirjoittelu teettää.
Jatkoin tuossa Civ viitosen pelailua. Pelin arvostelut ovat olleet melko kaksijakoiset, ja voin omasta puolestakin toitottaa, että tää peli ei vain onnistu pitämään mielenkiintoa yllä. Mitään edellisen osan kaltaista pakkomiellettä ei ole syntynyt ja tää johtuu varmasti kaikesta peliin liittyvästä yksinkertaistamisesta. Lisäksi se pyörii todella heikosti siihen nähden, kuinka huonoja grafiikat ovat. Nelosen täydellisydestä on tietty vaikea parantaa, mutta kun jokainen edellinen osa on ollut niin loistava peli, niin haljultahan tää tuntuu. Noh, aina on ne edelliset osat ja kyllä tätäkin muun tekemisen puutteessa voi pelata.
Pakkanen kiristyi tänään sellaseen kirpakoihin talvilukemiin ja ei näytä laantuvan, joten hiihto jää valikoimasta poies. Uimaan ei tahdo jaksaa yksin lähteä, täytyy vaan keksiä jotain korvaavaa rääkkiä, tai vaihtoehtoisesti katsella mahan kasvavan.
Jooh, väkisin ei tule hyvää, palaan asiaan kun on jotain muutakin kerrottavaa. :O)
Tuesday, 1 February 2011
Vulture
Vuorokausi ehti vaihtua, mutta eilen minulla oli pieni ylpeyden hetki kun jaksoin hiihtää 24 kilsaa, ja enemmänkin olisi mennyt, jossei energiaparisto jo olisi vähän tyhjentynyt. Peruskunto ei vaan ihan hevillä katoa, vaikka joka päivä en keksikään mitään mielekästä liikkumisen aihetta. No johan sitä vähän sopikin odottaa. Sopivassa kelissä ja voideilluin suksin on ollut aivan lysti porata menemään ja 100 kilsaa lienee täynnä. Eiköhän noita sitten keväällä tuu vielä toinen mogoma.
Jos se siirretään sivuun, elämä ei ole mitään ihmeen draamarikasta, enkä sellaista nyt liikaa kaipaakaan. Egyptissä mellakoidaan ja halutaan erottaa pressa, missään muualla ei tosiaan tapahdu mitään. Joten miksipä jauhaisinkaan tänne enempää tyhjää <3
Jos se siirretään sivuun, elämä ei ole mitään ihmeen draamarikasta, enkä sellaista nyt liikaa kaipaakaan. Egyptissä mellakoidaan ja halutaan erottaa pressa, missään muualla ei tosiaan tapahdu mitään. Joten miksipä jauhaisinkaan tänne enempää tyhjää <3
Thursday, 27 January 2011
Earthquake I
Tänään sain käytyä luovuttamassa verta, syystä että meikän pitäisi oikeasti noissa käydä, kun Hb leijailee turhan korkeissa lukemissa. Tällä kertaa tämä veren paksuutta mittaava arvo oli 186; muistetaanhas kuitenkin, että se voi olla oikeasti matalampi. Silti toivoin, että se olisi laskenut. Hommahan itse sujui ihan ongelmitta ja saipa mukaan vielä kätevän kaulasuojuksen, josta tulee osa vakiovarustustani. Tänään on pitänyt ottaa liikkeet rennommin ja vältellä turhaa riuhtomista, mutta pakkaset pitää huolen että liikuntaa ei ihan nyt heti kaipaa.
Muuten istun koneen äärellä ja ihmettelen mihin mun lapsenomainen into pelailla tietskerilla ja leikkiä ohjelmilla on hävinnyt. Nää on perikadon ennusmerkkejä. Jostain pitää kyllä repiä intoa. Ulkoilmat ja sijainti muutenkin vähän rajoittaa tekemisen keksimistä, mutta elämähän soljuu itsekseen eteenpäin näinkin.
Koska kissa on tehnyt melkein jokaisen, ellei aivan jokaisen seinän tapeteista natsitaidetta, ollaan me vähän katseltu uusia tapetteja. Ei niiden suhteen mihinkään yhteisymmärrykseen vaan helpolla pääse, ja nyt puuttuu energiaakin alkaa tekemään tosissaan töitä.
Sitä maanjäristystä tai vaikka alastonta naisposteljoonia odotellen,
J.
PS. Hitto että mäkin oon oikeasti taiteilija.
Muuten istun koneen äärellä ja ihmettelen mihin mun lapsenomainen into pelailla tietskerilla ja leikkiä ohjelmilla on hävinnyt. Nää on perikadon ennusmerkkejä. Jostain pitää kyllä repiä intoa. Ulkoilmat ja sijainti muutenkin vähän rajoittaa tekemisen keksimistä, mutta elämähän soljuu itsekseen eteenpäin näinkin.
Koska kissa on tehnyt melkein jokaisen, ellei aivan jokaisen seinän tapeteista natsitaidetta, ollaan me vähän katseltu uusia tapetteja. Ei niiden suhteen mihinkään yhteisymmärrykseen vaan helpolla pääse, ja nyt puuttuu energiaakin alkaa tekemään tosissaan töitä.
Sitä maanjäristystä tai vaikka alastonta naisposteljoonia odotellen,
J.
PS. Hitto että mäkin oon oikeasti taiteilija.
Saturday, 22 January 2011
bloody fights and boogey nights
Jatkanpa plokin kirjoittamista, jotta jää tännekin joitain asioita muistiin. Tähän asti en ole kyllä tainnut mitään muistamisen arvoista kirjoittaa ylös. Vanhojen kirjoitusten lukeminen aiheuttaa lähinnä tuskaa ja häpeää. :)
Olen tässä huitaissut alas muutaman Karelian. Huomenna velvollisuus vetää taas Lohtajalle, tai mikä pakko sinne on mennä, mutta vaihtelu virkistää ja töitä & saunomista siellä on kyllä aina tarjolla. Ehkä tulee sitten urheiltuakin, mutta onhan tuota hiihdetty aika paljon viime viikkoina jos vertaan edellisiin talviin. Alkutalvi on ollut taas pirullisen kylmä, mutta vuodenvaihteen jälkeen on ollut iisimpää joten talviurheiluakin on voinut harrastaa. On se kohtuu hyvin kulkenutkin.
Pöytää koristaa uusi AV40 aktiivikaiutinpari. Stereoääni kelpaa taas pitemmän tauon jälkeen. Äänenlaatuun oon jo nyt tyytyväinen, mutta sisäänajo jatkuu vielä. Koneessani on kiinni vanha live! äänikortti, mikä sekin kompromisoi ääntä, mutta vaihtoon lähtee pian... mutta joka tapauksessa nice!
Elämänpolku on taas solmussa. En ole oikein vielä päättänyt minne täältä Kokkolasta lähtisi, mutta jotain pitää jossain vaiheessa keksiä. En nyt jaksa jauhaa aiheesta enempää. =)
Olen tässä huitaissut alas muutaman Karelian. Huomenna velvollisuus vetää taas Lohtajalle, tai mikä pakko sinne on mennä, mutta vaihtelu virkistää ja töitä & saunomista siellä on kyllä aina tarjolla. Ehkä tulee sitten urheiltuakin, mutta onhan tuota hiihdetty aika paljon viime viikkoina jos vertaan edellisiin talviin. Alkutalvi on ollut taas pirullisen kylmä, mutta vuodenvaihteen jälkeen on ollut iisimpää joten talviurheiluakin on voinut harrastaa. On se kohtuu hyvin kulkenutkin.
Pöytää koristaa uusi AV40 aktiivikaiutinpari. Stereoääni kelpaa taas pitemmän tauon jälkeen. Äänenlaatuun oon jo nyt tyytyväinen, mutta sisäänajo jatkuu vielä. Koneessani on kiinni vanha live! äänikortti, mikä sekin kompromisoi ääntä, mutta vaihtoon lähtee pian... mutta joka tapauksessa nice!
Elämänpolku on taas solmussa. En ole oikein vielä päättänyt minne täältä Kokkolasta lähtisi, mutta jotain pitää jossain vaiheessa keksiä. En nyt jaksa jauhaa aiheesta enempää. =)
Subscribe to:
Comments (Atom)