Asiaa olisi taas paljon enemmän kuin mitä jaksan kirjoittaa.
Viimeinen reilu viikko on ollut kiireistä aikaa. Toissa viikonloppuna kävin juoksemassa aamuosuuden Jukolan viestissä Virolahdella. Siis äärimmäisen kaukana. Odotin jotain hienoja järvimaisemia, mutta samanlaista korpeahan siellä oli kuin melkein joka puolella maata. Itse suunnistus-suoritus oli aika heikko, mutta löysin krastit ja pääsin maalin, mikä olikin tavoite.
Helsinki-Tukholma-risteily oli mukavampi kokemus. Ihan hienoa kokea tuo laivan tunnelma ensimmäistä kertaa. Kaunistahan siellä saaristossa on ja tuli oltua vähän päissäänkin, syöpöttelemässä maistuvaa meriaamiaista ja tuskastuttua paluumatkan ihmispaljouteen. Tukholma oli mielenkiintoinen mesta, mutta aikaa ei ollut lainkaan tarpeeksi. Siinä vain käveltiin lenkki keskustan ympäri. Nähtiin sentään sattumalta Vic ja Dan eli kuninkaalliset lähietäisyydeltä... kokemus tuokin.
Sitten myös perinteinen korpimetsien Juhannus tuli ja meni. Meno oli vielä hullumpaa kuin viime vuonna ja aika lailla lähellä oltiin jo meikäläisen sietolimittiä. Paikka oli todella korvessa eikä lähistöllä ollut edes kunnon järveä. Hyttysiä oli ankaran paljon kuten myös sadetta ja ikuisesti maailman tappiin asti valittavia naisihmisiä, majoitustilatkin olivat aika heikot. Hyvä seura ja kunnon känni pelastivat silti tämän Juhannuksen, vaikka olisihan tota voinut juhlia myös selvinpäin, ihan tavallisesti. No, aika tulee pyyhkimään ikävät muistot pois.
Ei tällä kertaa muuta. :D
No comments:
Post a Comment