Tuskallisen kuumaa

Osaan kyllä tämän valittamisen taidon. Mutta fakta vain luetaan niin, että vihaan kuumaa säätä aina ja kaikkialla, paitsi biitsillä. Vaikka ulkona elohopea tipahti jo lähes 15 asteeseen, eihän se tietenkään kovin tehokkaasti viilennä itse asuntoa. Ikkunoita ei voi kissojen vuoksi pitää sepposen selällään, vaikka haluaisikin. Tätä pitäisi kestää vielä pari päivää; sunnuntaina ehkä helpottaa. Harkitsen ensi yön viettämistä parvekkeella. :D

Päivällä runnottiin pikkulehmiä pimeästä navetasta ulos ja aitaukseen. Elukat eivät tietenkään liikkuneet juuri mihinkään ilman tuntikausien verta, hikeä ja kyyneliä. Ok, ei ehkä kyyneliä sentään. Siitä kertyneellä hiellä kyllä täyttäisi mooonta kaljapulloa. Jostain pohjoisesta virrannut tuuli teki olosta siedettävää, vaikka ilmat oli muuten ihan samankaltaiset kuin eilen.

Siinä tuli sitten käytyä houraatissa suunnistamassakin. Ihan hyvin meni, kai, enkä delannut nestehukkaan. Tuloksia ei tähän mennessä ole ilmestynyt. Viipyily muuten oli aiemmin hyvin tyypillistä omalle seuralleni, mutta tänä vuonna asia on parantunut. Olen kyllä kärsimätön tulosten suhteen, myönnetään se ilman sarvia ja hampaita. En tiedä miksi. Eihän tuloksia kuitenkaan ole mukava odottaa niin kauan, että itse kisa on jo unohtunut? Whatever, viikonloppuna pääsen keräämään rastimerkit pois maastosta.

Huomenna vain lepään. Toivottavasti. Koskaan ei oikein voi luvata mitä tuleman pitää. Oikeastaan... kenelle tässä muka pitäisi jotain luvata? :D