Piti päästää vähän höyryjä ulos, ennen kuin kirjoittamisesta tulee mitään.
Pitäisi kirjoittaa tätä blogiakin paljon useammin, jotta täällä säilyisi jonkinlainen jatkuvuus. Taisin tästä jo joskus kirjoittaa. Nyt kun lueskelin noita vanhoja merkintöjä, niin kävi selväksi että se 'connective tissue' puuttuu. En kai vain ole tottunut kirjoittamaan sellaisia lyhyitä, kiirellisiä rykäisyjä aina kun sattuu sopiva tilaisuus tulemaan. Oikeastaan viksumpaa voisi olla jättää kirjoittamatta kokonaan, syystä, että tämä on aina niin hidasta ja tekstiä pitää pusertaa ulos väkisin hieman niin kuin... niih! Olen silti tuntevinani, notta jonkinlaista terapeuttista vaikutusta tällä on. Aivan kuin MINÄ nyt sellaista tarvitsisin.
Taidan pelailla vähän FNV:tä ennen kuin unimaailma kutsuu. Tosin se kolkuttelee jo nyt aika vahvana, koska heräsin liian aikaisin arkisiin puuhiin. Veimme tänään kermanvärisen sohvan ja nojatuolin Isoon Roskikseen. Olohuoneeseen tuli mukavasti uutta ja kaivattua lattiatilaa.
Sopranos-maraton on edennyt siten, että enää 12 episodia on katsomatta, eli 70+ on nyt plakkarissa. Eiköhän nuo loputkin ensi viikon aikana tule nähtyä. Ensiluokkaista shittiä, mikäli en ole jo tätä shöwta ylistänyt.
Pitäisi varmaan kirjoittaa muistiin jotain ns. tähdellisempää, mutten jaksa. Koska mitäs tässä? Ehkä se, että tekisi pitkästä aikaa taas mieli muuttaa kokonaan ulkomaille. Hankkia vähän lisää kokemuksia plakkariin. Pitäisi oikeasti hiljentyä miettimään eri vaihtoehtoja. Tällä hetkellä tästä touhusta puuttuu se päättäväisyys.
Ulkona on muuten sateiset ilmat. Loppuviikosta saamme ehkä taas hitusen lämpöä jotta uintimahikset vielä säilyvät.
Ni-in.
No comments:
Post a Comment