Vuorokausi ehti vaihtua, mutta eilen minulla oli pieni ylpeyden hetki kun jaksoin hiihtää 24 kilsaa, ja enemmänkin olisi mennyt, jossei energiaparisto jo olisi vähän tyhjentynyt. Peruskunto ei vaan ihan hevillä katoa, vaikka joka päivä en keksikään mitään mielekästä liikkumisen aihetta. No johan sitä vähän sopikin odottaa. Sopivassa kelissä ja voideilluin suksin on ollut aivan lysti porata menemään ja 100 kilsaa lienee täynnä. Eiköhän noita sitten keväällä tuu vielä toinen mogoma.
Jos se siirretään sivuun, elämä ei ole mitään ihmeen draamarikasta, enkä sellaista nyt liikaa kaipaakaan. Egyptissä mellakoidaan ja halutaan erottaa pressa, missään muualla ei tosiaan tapahdu mitään. Joten miksipä jauhaisinkaan tänne enempää tyhjää <3
No comments:
Post a Comment