Kuin häkkilintu

Taistelua ei ole vielä voitettu, mutta suunta on sitä kohti. Arvet vatsassa ovat lähestulkoon parantuneet (tikit ja teipit ovat poissa) ja keskivartalon lihaksia uskaltaa jo varovasti käyttää. Olo on kuitenkin vielä vetelä, toipuminen on vähän kesken ja kaikkea rasitusta ja riuhtomista täytyy välttää. Huomenna kokeilen kuitenkin pitkästä aikaa pyöräillä sairaalan ja takaisin. Pyöristä puheenollen, en voi olla mainitsematta: olen saanut Radonin käsiini ja se on KAUNIS! Jaksoin jopa yksi työvaihe kerrallaan kasata sen lopulta tänä iltana ajokuntoiseksi. Maltan kuitenkin odottaa koeajoa sen verran, että olen ensin oikeasti kunnossa ja valmis sukeltamaan röykyttävään maastoon.

Ja jotta saan kuvattua ultimaattisen mielenkiintoisia time lapse-videoita, menin ja ostin halvan ActionCam MD80 -laitteen. Tuota sitten testataan tositoimissa heti kun tilaisuus siunaantuu. Kuvanlaatu vaikutti olevan hyvä ainakin hyvässä valaistuksessa (en toki sitä muutoin käytäkään), toivottavasti se pysyy tapahtumien perässä myös maastossa.

Harjoittelutaukoa on kestänyt lähes 3 viikkoa ja endorfiinien kaipuu aivan mieletön, mutta minkäs teet? Ehkä loppuviikosta aloittelen reippaalla kävelyllä tai pyöräilyllä...

Kokkola City Run juostiin menneenä perjantaina. Itsehän olin kuumeisena vain valokuvaamassa tapahtumaa, vaikka mieli olisi tehnyt myös lähtöviivalle. Lämpöä oli kuitenkin mukavasti noin 25 celsiusta, joten ei se olisi riuhtaisustani ainakaan yhtään helpompaa tehnyt. Alla pari kuvaa.