... and I've been in between.

Tänään vietän kenties elämäni ensimmäistä saikkupäivää. Vatsa sekosi viime yönä sen verta perusteellisesti, etten saanut juurikaan nukuttua koko yönä, ja sitten olisi pitänyt vielä raahautua labratesteihin... mutta en oikeasti jaksa jauhaa enempää sisuskaluistani. Odottelen tänään uutta puhelinta saapuvaksi. Pieni katumuksen jyväkin on hiipinyt puseroon: onko tässä mitään järkeä? Olen ihan tyytyväinen Aceeni, sen hitaus poislukien. Lumia 820 arvostelua siis pukkaa joskus myöhemmin... olenhan töissä jo kyseistä puhelinta hipelöinyt, ja ajattelin hommata itselleni samanmoisen.

Seikkailuni Solstheimin saarella on jatkunut. Kovin verkkaiseen, sessio silloin tällöin -tyyliin, mutta kuitenkin. Skyrimin toinen lisäri on parasta viihdettä yksinäisiä ja hiljaisia arkipäiviä varten. Solstheimissa on kuulemma vierailtu ennenkin pelisarjan kolmososassa, mutta kyseinen mestariteos jäi tuolloin osaltani kesken. Ennen tiedä riittäisikö sinnini enää pelaamaan Morrowindia läpi. Jäihän minulta nolosti myös Oblivion kesken. Tahtoa pelata nuo molemmat lisäreineen läpi kyllä on, mutta joskus paluu klassikoiden pariin on vain halju kokemus. Siinähän kuitenkin jää paitsi kaikista vuosien varrella pelimoottoriin ja -mekaniikkaan tehdyistä parannuksista.

                                                                              ~**~

Annan tällekin lisäosalle hyvän arvosanan kuten annoin myös edelliselle tekeleelle. Pitemmittä puheitta valmistaudun treenaamaan ja nauttimaan olostani, niin kauan kuin sitä kestää.