Monday, 9 April 2012

Unkarin reissu on historiaa

Kuuntelen ELP:n Karn Evil 9 -teosta ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan elämäni aikana, ja päätin rustata muutaman sanasen Budapestin lomasta. Musiikki on valtavaa urkujen ja pianon tykitystä, joka saa aivot hyrräämään täysillä. Ei kuitenkaan luovan tekstinoksennuksen osaalueella.

Budapest menee päänsisäisen kaupunkirankingini kakkospaikalle, heti Amin alapuolelle. Se on paljon se! Arkkitehtuaalisesti kaunis, ystävällinen, varsin edullinen, laaja, mielenkiintoinen: kuvailisin kaupunkia näillä termeillä. Neljän päivän reissun aikana ei ehtinyt nähdä kaikkea sitä, mihin mielenkiintoa olisi riittänyt. Niin sanotut itsestäänselvimmät nähtävyydet onnistuttiin kuitenkin helposti käymään läpi. Suosikkipositioni kartalla oli Budan linna kokonaisuudessaan yhdessä ns. Fisherman's Bastionin kanssa. Tunnelma oli kohdallaan, varsinkin yöaikaan. Tämän tunnelman luomisessa auttoi erinomainen sää; päivisin oli useimmiten poutaista ja lämmintä aivan aikaisinta aamua lukuunottamatta, öisin meitä mulkoili tähtitaivas eivätkä lämmöt tipahtaneet mitenkään liian alas. Valaistus täällä oli hoidettu viimeisen päälle mestarillisesti. Sen tajuaa sanomattakin että näköala oli huikea, enkä tässä nyt turhaan heittele ylisanoja ilmoille.

Hotelli oli hintaisekseen loistava (Golden Park), ehkei se ihan neljää tähteään ole ansainnut, mutta ei voi valittaa mistään. Sijainti on aivan metroaseman vieressä, hintaan kuului hyvä monipuolinen aamiainen ja saimme ihan mukavan tilava huoneenkin katunäkymällä. Mukava sänky ja kylpyamme kruunasivat kokonaisuuden. Unkarin hinnat kyllä miellyttävät. Suomessa saisi pulittaa saman yhden yön pikavisiitistä.

Reissu meni aika pitkälti ihan selvinpäin. Muutama kalja tuli juotua tölkistä, ja viimeisenä iltana maistelimme myös unkarilaista valkoviiniä, jota nyt sattui irtoamaan halvalla (450 Ft) paikallisesta lähimarketista. Mitään muuta en edes yrittänyt ostaa.

Varmasti palaan joskus Budapestiin, jos vaan elämästä selvitään siihen vielä tuntemattomaan päivämäärään asti hengissä.

Biisi loppui, väsyttää, aivot alkavat sammuttaa valoja lohkoistansa. Tähän on paras lopettaa. Sitäpaitsi tunnen oloni tyytyväiseksi.






No comments: