Tulin tuossa aamulla nähneeksi todella kaunista unta. Nykyään edes harvemmin näen unia, saatikka että ne olisivat millään tavalla mieleenpainuvia tai mieluisia. Tai sitten unohdan oleelliset yksityiskohdat sillä sekunnilla kun herään, tms.
Unen ensimmäisessä osassa näyttämönä toimi meidän elosuoja, tai jonkinlainen luovasti muokattu, jättiläismäinen kopio siitä. Muistan porukoiden saapuneen jostain Euroopasta A. Elephantsin kanssa. Tämä oli ensimmäinen "mitvit" hetki! Kasvoiltaan hän ei tosin muistuttanut A:ta kovinkaan läheisesti, ja tuntui suhtautuvaan meikään välinpitämättömästi. Haha! Jossain vaiheessa sain tarpeekseni ja pysäytin hänet kysyäkseni, kuinka helkatissa Kanadalainen facebook-kaverini oli yhtäkkiä löytänyt tiensä meidän talollemme. A kertoi tulleensa Eurooppaan etsimään töitä ja jotenkin vaan hypänneensä Suomen-koneeseen. Loogista, kuten unet usein ovat.
Meitä ei päästetty samaan sänkyyn (??). Mikä varmaankin repi minua suuresti.
Uni siirtyi mystiseen (ja jälleen valtavan kokoiseen) linnoitukseen vuoren tai kukkuloiden päällä, jonne pääsin vain kohtalaisen vauhdikasta, ilmassa kulkevaa rautatietä pitkin. Lähtötasanne muistutti Budan linnan pihaa. Muistan lukeneeni kartasta linnoituksen nimen olevan Gdana. Perillä odotti suuri, monikerroksinen hotellin tyyppinen linna. Muistan kekkaloineeni hotellin käytäviä ja kerroksia ihmisia tarkkaillen. Yhdessä kerroksessa oli lauma alastomia naisia makoilemassa jossain solariumin tapaisessa, joka kuitenkin taisi olla saunan eteinen. Kaikki olivat tietenkin kauniita kuin kedon ruusut. Yhdessä vaiheessa iskin A:n nukkumaan viereeni jollekin ylähirrelle, ja tunsin olevani taivaassa muista huoneessa pörräävistä ihmisistä huolimatta.
Lopulta erinäisten vaiheiden jälkeen linnasta pois päästäksemme meidän tuli, jälleen loogisesti, kulkea jonkinlaisen testiradan läpi. Tämä rata oli ahdas käytävä, joka kulki jossain linnan/hotlan kellarikerroksessa. Aikaa mitattiin ja minua seurasi joku helvetin ärsyttävä jenkkiporukka, joka ahdisti vain lisää. Ensimmäisessä tehtävässä, joka myös jäi ainoakseni ennen unen katkeamista, piti ampua makaronin paksuisia nuolia jousella ja pyrkiä kaatamaan kaukana seisovia keiloja. Kaadoinkin ensimmäisellä yrittämällä noin puolet keiloista, vaikka nuoli lähti aivan ihme asennossa ties minnepäin. Toiset eivät ilmeisesti onnistuneet, koska minua pyydettiin maksamaan 40e epäonnistumisesta tai ottamaan joku aikasakko.
Ja sitten ZIP... a cruel awakening to reality.
Tämä oli nyt tällainen sinänsä typerä uniloki, mutta miksipä näitä ei kirjoittaisi ylös. Unet on mielenkiintoista settiä, ja olisi hyödyllistä yrittää saada selville jotain traumoja ynnä muita näiden perustella. Tuskinpa tuo unten analysointi kuitenkaan on kovin luotettavaa tiedettä, mut loputtoman mielenkiintoista kyllä. ;-)
So long, faggots
Your "J20"
No comments:
Post a Comment