Kevään kisa- ja treenikuulumiset!

Tällä hetkellä kirjoitan blogia vähän mieli maassa, vilustuneena ja yskien. Tämä viikko olisi muutoin ollut ns. urheilun superviikko, mutta kokemus lässähti yksille kuntorasteille osallistumiseen. Siellä vilustuin entistä pahemmin, ja väliin jäivät niin uuden MTB-Cupin ensimmäinen osakilpailu Santahaassa, Kokkola City Run kuin suunnistuksen keskimatkan AM-kisat. En toki olisi kaikkiin muutoinkaan osallistunut, mutta City Runin väliinjättäminen harmittaa erityisesti, koleista ilmoista piittaamatta. Tämä on toinen kerta kun tapahtuma jäi itseltäni väliin. Muutama vuosi sitten leikkausarvet estivät osallistumisen. Olin tietysti seuraamassa tapahtumaa niin radan varrella kuin torilla. Mietin vielä viime hetkillä josko sittenkin ottaisin osaa, mutta jälkitauteihin sairastumisen riskeeraaminen olisi äärimmäisen typerää. Tällöinhän voi vaikka saada varsin letaaliseen sydänlihastulehduksen.

Osallistujamäärä on tipahtanut parhaiden päivien yli 3000 noin kolmanneksella, mutta sitä ei radan varrella kyllä erityisemmin tiedosta. Harrastajamassaa on yhä valtavan paljon.

Koska maastopyöräily on ihanaa ja varsinkin leikkimielinen kilpaileminen siinä, niin kävin katsastamassa myös hyvin koleassa ilmassa kisatun GIF:n cupin ensimmäisen osakilpailun. Kylmä pohjoistuuli pieksi katsojia ja osallistujia, ja olisikin varmasti ollut fiksumpaa jäädä kotiin sairastamaan. Mutta halusin ehdottomasti nähdä millaisella kalustolla harrastajat kilpailevat! Muutama jäykkäperäinen pyörä näkyi maastossa, kuten myös fatbikella osallistuvia, mutta täysjoustosta on juuristorikkaalla radalla suuri hyöty. Niinpä laitoin uskollisen Radon 7.0 etujousitetun pyörän myyntiin (http://www.fillaritori.com/topic/98502-radon-zr-team-70-2026-kokkola/) ja aion vakaasti ostaa täysjousitetun seuraava osakisaa (Patamäki 15.6.17) varten, kunhan sopiva joskus löytyy. Olen aina sanonut että pyörä on hieman turhan pieni itselleni, varsinkin rengaskooltaan 26".

Osallistujia miesten ja naisten pääsarjoissa oli 35. Lyhyemmille matkoille osallistui myös mukavasti nuorisoa, joten eiköhän tästä cupista menestystarina tule, varsinkin kun ilmat hellivät vähän enemmän.

No, entäs se suunnistus?

Pala viime keskiviikon kartalta, joka on siis peräisin Houraatista. Täällä on tullut sekä suunnistettua että hiihdettyä tuhansia tunteja elämäni aikana. Maaston pitäisi olla tutumpaa kuin omat taskut, mutta pää ei ollut nyt mukana menossa - liekö sekin sairastelun vikaa? Malttamattoman etenemisen seurauksena tuli aivan naurettavia virheitä, joille ei voi kuin hirnua.

Hyvin treenatun talven jäljiltä pohjakunto on ihan hyvällä mallilla, joten tuloksia kyllä tulee aikanaan, kunhan vaikeudet selätetään. Kuntorasteilla olen käynyt muutaman kerran, ja tulokset ovat ihan ok-tasoa. (A 7, B 3). Onhan näitä joskus voitettukin, mutta tiedän vähän talven aikana lihoneena, että painoa pitää pudottaa yhä entisestään. Se resepti taas syntyy silleen, että mässäilylle täytyy laittaa piste ja tehdä pitkiä, rasvaa polttavia lenkkejä. En ole mikään vilukissa, mutta kyllä nollakeleillä lumisohjossa lenkkeily ei aina tunnu pelkältä nautinnolta.

Nythän kevät on viikkotolkulla myöhässä, ja lumisista teistä on vasta päästy eroon. On tässä ollutkin ulkoliikunnan rakastajilla kestämistä. :)

Palaan tarkemmin harjoitteluuni seuraavassa postauksessa.

Mahtavaa kevään odotusta toivoo,
Jasse