Kello on kiertänyt ympäri...

En sitten lähtenyt mihinkään lomalle. Jäin tänne sairastelemaan influenssaa, jonka sain varmaankin ensimmäistä kertaa elämässäni heti jouluaattona. No, diagnoosi tuli vasta eilen päivystyksestä, mutta tämä oli paljon normaalia rujompi nuhakuume eikä verinen räkä ole nostanut yhtään mielialaa, siksi kävinkin. Ei tainnut kuitenkaan vielä tulla sitä syöpädiagnoosia.

Olen vältellyt parhaani mukaan meillä vierailevia saksalaisia ja nyt on viimeisen illan vuoro. Pian voin läimäyttää ylävitosen itseni kanssa onnistuneen ihmistenvälttelyn johdosta... no siksi, koska tämä on kaikkine draamoineen ollut kuitenkin yksi surkeimpia joulunpyhiä koskaan. Itse joulu vanhempien uudessa talossa oli ihan mukava. Tuttujen näkeminen on ainoaa positiivista settiä.

Raketit paukkuvat ulkona. Tuulee saatanallisesti, on lämmintä. En jaksa mennä katsomaan kaupungin rätinöitä, vaikka mieli tällä kertaa tekisikin. 

Ajatellin vetää vuoden tässä yhteen, mutta siinä on kuvatoimittamisineen tekemistä, joten teenkin sen ensi vuoden puolella.

Voisin samalla vaikka julkaista tämän blogin joillekin. Mitäpä järkeä on vain itselleen kirjoitella.

Terveisin,

Jarkko