Koska ajomatkaa täältä Kokkolan lakeuksilta itse tapahtuma-areenalle on pitkästi, vietimme ensimmäisen yön Kemijärvellä Mestarin Krouvissa. Kemijärveen ei jäänyt paljoa aikaa tutustua, koska saavuimme illalla ja lähdimme aikaisin aamulla jatkamaan reissua, mutta kaiken näkemäni perusteella paikka vaikutti viihtyisältä. Käytiin kaverin kanssa iltakävelyllä katselemassa keskustaa.
Saavuimme lauantaina Savukosken Nuorttille noin klo 12:30 ja hetken varusteiden kanssa taisteltuamme astelimme portista sisään reitille. Sää suosi ensimmäisenä päivänä, kuten oikeastaan koko reissun ajan: ei satanut pisaraakaan (ehkä muutama kuviteltu pisara tosin), aurinko paistoi varsin runsaasti ja tuuli jonkin verran. Toinen päivä lieni pilvisin kaikista. Joka tapauksessa ensimmäisen päivän reitti seurasi jokea varsin läheltä, joten pysähdyimme usein ottamaan kuvia tai ruokailemaan joen varteen. Reitillä riitti nousua ja laskua enkä ainakaan itse pannut pahakseni sitä, että lihakset saivat painaa hulluna duunia. :D Uusi rinkka oli alkumatkasta huonosti säädetty, mutta se ei matkan edistyessä enää juuri vaivannut.
Yöksi ehdimme Saihon mökille, jonne tosin oli ennen meitä ehtinyt 3 hengen seurue Rovaniemeltä. Päätettiin kuitenkin teltan pystyttämisen sijasta nukkua mökin lattialla. Saapumisvaiheessa olikin jo niin pimeää, että kaikenlaiset huoltohommat jäivät tekemättä. Pistettiin nuotio kasaan, fiilisteltiin hetken ja painoin sitten nukkumaan taas yhden rikkonaisen yön. Ekan päivän saldo oli 18 km.
Toisena päivänä tuli nukuttua hieman pommiin. Pääsimme lopulta matkaan vasta joskus klo 11 aikoihin. Matka alkoi sillan ylityksellä aivan Venäjän rajan tuntumassa, jonka jälkeen vuorossa oli yksi geografisesti kovimmista nousuista, jonka kovuutta lievensivät varta vasten rakennetut portaat. Reitti jatkui nopeakulkuista jänkää pitkin eksyen varsin kauas joelta. Pysähdyttiin pian laavulla syömään, jonka jälkeen laskeuduttiin hitaasti taas lähemmäs jokea. Välissä oli pari kaunista puroa, joista piti saada kuvia, ja näkyvyyttä piisasi välillä varsin pitkälle - oltiin varmaankin reitin korkeimmalla kohdalla. Toisenakaan päivänä ei hirveästi pysähdelty aloillemme ennen kuin sitten joen varrella, jossa kohtasimme muutaman hengen kalaseurueen Imatralta - joille myös maistui miestä vahvempi. Syötiin, vitsailtiin ja tunnelmoitiin. Tässä vaiheessa aloin päästä aitoon Lapin tunnelmaan! Hieman viinaksia vastaanottaneina jatkoimme matkaa Kumman autiopirtille, jonne kuitenkin olivat ehtineet pitkään edellämme kävellyt pariskunta Torniosta. Mukavia tyyppejä, mutta koska ilta ei ollut vielä koittanut ja virtaa riitti, päätimme käydä katsastamassa Hirvasojan autiotuvan tilanteen. Tästä reissusta tuli lenkkiin 4 kilometriä lisää. Tupa oli vallattu, mutta päädyimme viettämään yön tuvan erillissaunassa. Ihan kiva vaihtoehto mielestäni, vaikka romanttisempi laavukin oltaisiin voitu etsiä, mutta siinä vaiheessa pimeys loi jo yllemme kysymysmerkkejä.
Kolmantena päivänä herättiin ennen klo 7:00 ja lähdettiin etsimään laavua, jossa ruokailtaisiin. Sellainen löytyi muutaman kilometrin päästä rannasta - tarvitsi tosin palata jonkin matkaa reitiltä takaisin. Syötiin pois rinkkaa painaneita säilykkeitä ja surkeaa porokeittoa, jossa ei ollut mitään poroa nimeksikään. Loppumatka meni varsin joutuisasti, ja mukavia maisemiakin vielä näkyi. Lopuksi ylitettiin joki jalkapatikalla Kärekeojan tuvan kohdalta - joki, joka siis ylitetään vaijeri apuna tai sauvoin - miten nyt kukin tahtoo. Ylitys jännitti koko loppumatkan, mutta se ei lopulta ollutkaan niin kamala. Tai siis oli se kamala, mutta pakottava kipu kesti vain hetken aikaan. Pohja oli todella liukas, mutta virta ei hirveästi vaikeuttanut ylitystä. Ylitin joen ensin ja siitä selvittyäni hyppäsin hurmiossa lämmittelemään koipiani ja tunkien lämpösukat jalkaani. Kaveri seurasi perästä samalla, kun napsin kuvia. Ylitys oli kieltämättä jännä kokemus, mutta hauskaa oli myös palata autolle noin 45 kilometrin urakan jälkeen tasan 2 vuorokautta lähdön jälkeen. Nuortti on kiva vaellusreitti - ehkäpä sitä joskus innostuu kävelemään reitin vaikka toisinpäin uudestaan. :) Vaan enpä usko tuohon itsekään.
-J-
No comments:
Post a Comment