NixNaixNixNaix

Mitäs tänään... pakkaset jatkuu sinnikkäästi eikä loppua edes näy, joten vaihtoehtojen puutteessa kuntoilin vähän jumppaamalla. Kumma, että tuollasen jumppatuokion jälkeen on lihakset väsyneemmät kuin 25 kilsan hiihtolenkin jälkeen, mutta on muistettava että mun venyttely hiihdon/uinnin jälkeen on vähäistä, ja tuossa tulee venyteltyä kyllä vähän joka ruumiinosaa. Huomenna maaseudulla täytyy koittaa ehtiä pikku lenkille (jää varmasti tekemättä) ja/tai sunnuntaina sitten uimaan, jottei peruskunto tipahda ihan nollaan. Nyt kun kerrankin sellaisen eteen on nähnyt vaivaa.

Mama ja Jenni piipahtivat käymässä iltasella.

Yläkerran naapurin mummo sai vainoharhaisuus-kohtauksen. Sitä olikin hauska kuunnella ovenraosta. Toivottavasti minulle ei koskaan käy niin, että alan näkemään vieraita ihmisiä parvekkeellani, joita siellä ei todellisuudessa ole. Vanhuudenhöperyydessä on omat pelottavat puolensa.

Noin muuten oloni on raukea eikä elämässämme vieläkään ole tapahtunut mitään erikoisen dramaattista. Muutto on aina välillä mielessä. Tää oon vain niin tylsä ja ankea paikka. Ja valivalivalivalivalix. Ehkä se olis unen paikka.

Single White Female 2... oon mä parempiakin leffoja nähnynnäänninnannunnan.

~J~

Eräänä pferjantaisena aamuyönä

... kirjoitan tänne taas lyhyesti tuntemuksistani. Luvassa siis silkkaa tajunnanvirtaa.

Laitoimme talomme tapettiosastoa uusiksi. Räväkähkö (ai kuinka ihanan konservatiivinen ilmaisu) japsityylinen uusi tapetti tekee kämpästä heti kodikkaamman. Miksikähän tuota ei ole aiemmin tullut heiteltyä tapettia seinään? No taitaa olla kissan tuhotyön todennäköisyyden minimoinnista kyse. Ai hittolainen muuten mikä selitys. Noh, täytyy ostaa vielä rulla tai pari jotta päätykin saa peitteensä, vähän siis jäi päädystä paljaaksi. Ja vanha tapetti on toki tylsääkin tylsempi ja sieltä sun täältä jo kulahtanutkin.



Muuten päivä oli epäuskon, hämmennyksen ja sisäisen ilon sekoitusta. Kaikkea sontaa sitä saakin Facebookista lukea, tosin jostain syystä olen kuitenkin enimmäkseen iloisella päällä. Onneksi vanha totuus on se, että vain omaan elämäänsä voi helposti vaikuttaa ja vain siitä lopulta tarvitsee ottaa stressiä.

Elämä jatkuu, mutta saa nähdä kauanko se vielä jatkuu tässä kaupungissa.

~ yours truly :D

Tänä päivänä pilvisen taivaan alla

... ei hirveästi tapahtunut.

Kirjoittaminen on jossain mielentilassa vaikeaa enkä aina täysin ymmärrä, mikä siitä niin vaikeaa tekee. Ehkä asiaa voisi selvittää joskus. Nyt istun tässä koneella ja odotan unten saapumista. Kissat viihdyttävät toisiaan juoksemalla käytäviä edestakaisin; jos en vielä maininnut, niin meillä on talossa uusi katti joka toistaiseksi kulkee omalla nimellään Maya. Katti on hyvin ihmisläheinen, Keksiin jos vertaa. Todella mukava otus ja kiva lisä perheeseen kaikenkaikkiaan.

Tuli ostettua vähän uutta tapettia, josko yhden seinän liisteröisi eloisamman näköiseksi. Siitä voisi lähteä liikkeelle, ja röstätä sitten loputkin kattien puremat seinälohkot vekeen makuuhuonetta myöten, ennenkuin täältä muutetaan pois. Valkoista tapettia jossa on ruskeita ja muistia kukkakuvioita. Niih, sitä en muuten tiedä milloin muutto tapahtuu, mutta jos ei työtilanne merkittävästi täällä muutu, niin jotainhan asialle täytyy tehdä. Olen vakavasti miettinyt Tammerforsiin päin muuttoa. Se on ehkä vaihtoehdoista niitä parhaita, mikäli sopiva asunto järjestyy. Työnhaku on tietysti kiivaimmillaan, en muista lähellekään kaikkia tahoja jonne olen hakemuksia heitellyt, mutta kymmenittäin niitä on. Työtä niidenkin kirjoittelu teettää.

Jatkoin tuossa Civ viitosen pelailua. Pelin arvostelut ovat olleet melko kaksijakoiset, ja voin omasta puolestakin toitottaa, että tää peli ei vain onnistu pitämään mielenkiintoa yllä. Mitään edellisen osan kaltaista pakkomiellettä ei ole syntynyt ja tää johtuu varmasti kaikesta peliin liittyvästä yksinkertaistamisesta. Lisäksi se pyörii todella heikosti siihen nähden, kuinka huonoja grafiikat ovat. Nelosen täydellisydestä on tietty vaikea parantaa, mutta kun jokainen edellinen osa on ollut niin loistava peli, niin haljultahan tää tuntuu. Noh, aina on ne edelliset osat ja kyllä tätäkin muun tekemisen puutteessa voi pelata.

Pakkanen kiristyi tänään sellaseen kirpakoihin talvilukemiin ja ei näytä laantuvan, joten hiihto jää valikoimasta poies. Uimaan ei tahdo jaksaa yksin lähteä, täytyy vaan keksiä jotain korvaavaa rääkkiä, tai vaihtoehtoisesti katsella mahan kasvavan.

Jooh, väkisin ei tule hyvää, palaan asiaan kun on jotain muutakin kerrottavaa. :O)

Vulture

Vuorokausi ehti vaihtua, mutta eilen minulla oli pieni ylpeyden hetki kun jaksoin hiihtää 24 kilsaa, ja enemmänkin olisi mennyt, jossei energiaparisto jo olisi vähän tyhjentynyt. Peruskunto ei vaan ihan hevillä katoa, vaikka joka päivä en keksikään mitään mielekästä liikkumisen aihetta. No johan sitä vähän sopikin odottaa. Sopivassa kelissä ja voideilluin suksin on ollut aivan lysti porata menemään ja 100 kilsaa lienee täynnä. Eiköhän noita sitten keväällä tuu vielä toinen mogoma.

Jos se siirretään sivuun, elämä ei ole mitään ihmeen draamarikasta, enkä sellaista nyt liikaa kaipaakaan. Egyptissä mellakoidaan ja halutaan erottaa pressa, missään muualla ei tosiaan tapahdu mitään. Joten miksipä jauhaisinkaan tänne enempää tyhjää <3