Kuulumisia

Tein juuri päässäni lupauksen, että kirjoitan tänne jotain vähintään kerran kuukaudessa, joten kirjoitetaan sitten.

Olin 2 viikkoa postinjakajan hommissa Hietasaaren kaupunginosassa! Vain 2 viikkoa siksi, että viikonloput olivat kiinni ja yksi päivä vapaata viikossa ei oikein sujahda mun elämänrytmiin; sekin oli vielä tiistai. Eikä noilla varmasti ole pulaa jakajista, eikäpä siinä kaikki, tässä vaiheessa pitäisi jo alkaa hamuilemaan oman alan töitä. No, erilaisia syitä keksisin kyllä vielä lisääkin, mutta olihan tuo kokemus sinänsä, jakovuoro auringonnousun aikaan sitä paitsi oli mukavaa. Kelitkin olivat loistavat alkupäiviä lukuunottamatta.

Nina aikoo lopettaa työt sen firman myynnin jälkeen, ja tulla tänne. Tavallaan oman pään tekee mieli paeta tätä ahdistusta ulkomaille, ja olisi varmasti mielenkiintoista elää uudestaan siinä kulttuurissa, mutta luultavasti siinä ei olisi hirveästi järkeä rahallisesti ja muutenkin. Töistä sieltä tuskin löytäisi, ellei käy hyvä tuuri. Täytyy vielä tosissaan puntaroida asiaa, aikaa on kuitenkin muutama viikko. Se nyt ainakin on varmaa, etten ala enää odottamaan mitään jouluun asti. Vähemmästäkin pää hajoaa.

Huomenna taas pitkästä aikaa suunnistukset, ja sitten farmille töihin viikonlopuksi. Erittäin coolia. Niin, ja hankin sitten risaattorin kuitenkin.