Merkkipäivästä

Mä vietän nyt, 33-vee muumioksi muututtuani, hyvin pienieleistä syntymäpäivää. Vaan tässä sitä kuitenkin ollaan matemaattisen virallisesti taas vuoden lähempänä tuomiopäivää.

Tavallisen lapsenvahti-aamuvuoron jälkeen hain päivällä meille pizzat, jotka syötiin ja juotiin viinin kanssa. :D Ulos lähteminen ei houkuta koska siellä on vain harmaata loskaa.

Onneksi Saksan ja Hollannin reissuihin on aikaa enää reilu viikko. Se ajatus auttaa jaksamaan.

Ajatus synkän syysyön keskeltä

Olen ollut hyvissä fiiliksissä, en kirjoita valittaakseni. Minulla on paljon syitä olla onnellinen siitä tilanteesta, missä olen ja niistä ihmisistä, joita tunnen. Kuitenkin tunnen mokailevani niin usein, laukovani typeriä asioita, empiväni juuri tärkeinä hetkinä.

 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

*insert a poem here*